Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Tutkijat pitchaavat rahoitusta 3d-keinomunuaiselle
Väitöskirjatutkija Susanna Kaisto tekee väitöskirjaa Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa. Kaiston luotsaama FutuRena-tiimi voitti kesäkuun alussa (7.6.) Helsingissä järjestetyn Helsinki Challenge tiedekilpailun Pitch Night -tilaisuuden yleisöäänestyksessä paikan syksyn finaaliin.
Helsinki Challenge tiedekilpailu kokoaa tiimejä ympäri Suomen ratkaisemaan globaaleja ongelmia. FutuRenan lisäksi finaalissa kisaavat ELMO, HeatStock, POCKit, Parental Box, iCombine sekä Dlearn.Helsinki.
Syyskuussa finalistitiimit osallistuvat kaksipäiväiseen Global Impact Camp -tapahtumaan Brysselissä, ja voittajat julistetaan marraskuussa.
FutuRenan pitkänaikavälin tavoitteena on tuottaa 3D-printtaamalla keinomunuainen ihmiselle. Munaissiirrännäisten tarve on erittäin suuri: 80 % maailman miljoonista elinsiirtopotilaista jonottaa nimenomaan munuaista.
Munuainen ei ole tutkimuksen kannalta helpoin valinta. Monimutkaisen elimen toiminta edellyttää mm. monen eri solutyypin yhteistyötä. Munuainen on Kaiston mukaan aivojen jälkeen vaikein elin tuottaa. Kisaan ei lähdetty ihan helpoimman kautta, Kaisto naurahtaa.
– Munuaiseen täytyy saada juuri oikeat solut. Lopullinen keinomunuainen muokataan mittatilaustyönä henkilön omista soluista tuotetuista ns. indusoiduista
Ihmiselle sopivan keinomunuaisen kehittäminen voi olla mahdollista muutaman kymmenen vuoden päästä, mutta tarkkaa aikataulua on mahdoton arvioida.
– Tieteen läpimurtoja ei voi ennustaa. Kehityksessä saatetaan ottaa yllättäviä harppauksia, mutta perustutkimus on kuitenkin pääsääntöisesti pitkäjänteistä ja hidasta puuhaa, ja niin sen tuleekin olla.
Kaisto muistuttaa, että tutkimus tulee aina tehdä huolellisesti ja perinpohjaisesti, jotta katastrofeilta ja skandaaleilta vältytään.
Hieman lyhyemmän aikavälin tavoitteena FutuRenalla on tuottaa miniversio munuaisesta. Minimunuainen toimisi aivan oikean munuaisen tavoin, ja sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi munuaissairauksien hoitojen kehityksessä.
– Lääkekehityksessä minimunuaista käytettääsiin testaamaan ns. nefro-toksisuutta (onko lääke myrkyllinen munuaisille). Testi tehtäisiin ennen kuin siirrytään eläin- ja kliinisiin kokeisiin. Jos huomataan että lääkeaine on myrkyllinen, kokeet voi lopettaa sen lääkkeen suhteen eikä eläinkokeita tai kliinisiä kokeita tarvitse tehdä saadakseen tämän tiedon.
Minimunuaiselle olisi tilausta lääketeollisuudessa, ja samalla tutkijat saisivat tärkeää tietoa siitä, miten edetä kohti isoa munuaista.
Tulevaisuudessa keinoelimet voisivat auttaa suitsimaan laitonta elinkauppaa.
Kymmenhenkisessä Futurena-tutkimusryhmässä on jäseniä Oulun yliopistosta, Aalto yliopistosta ja Helsingin yliopistosta. Yhteistyötä tehdään lisäksi suomalaisen 3DTech oy:n kanssa ja moskovalaisen 3D Bioprinting Solutions –yrityksen tutkimusjohtajan Vladimir Mironovin kanssa.
Kehitysbiologian professori Seppo Vainion tutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä ja käynyt tiedonvaihtoa Mironovin kanssa, ja idea kilpailuun syntyi tämän aloitteesta.
– Mironov on alan pioneeri ja yksi ensimmäisiä 3D-bioprinttauksesta julkaisseita tutkijoita. Moskovalaisilla on laitteistoa ja näyttöä, ja he ovat puolestaan vierailleet Oulussa saamassa oppia.
Bioprinttauksessa tarvitaan monen alan osaajia, lääketieteen, biotieteiden, 3d-tulostuksen sekä lisäksi insinöörejä, jotka suunnittelevat laitteet.
Maantieteellinen etäisyys tuokin projektiin joitakin käytännön haasteita. Yhteistyö eri tieteenalojen, yliopistojen ja yritysten välillä on kuitenkin erittäin tärkeää.
– Kehitysbiologian tutkimus ja munuaistutkimus ovat Suomessa huipputasolla. Täältä on kuitenkin puuttunut tieteenalojen välistä yhteistyötä, ja sitä tämä projekti on tuonut lisää, Kaisto kiittelee.
Kilpailun voittaja saa palkinnoksi 375 000 euroa.
– Palkintorahoilla ei vielä minimunuaista saada tehtyä, mutta raha mahdollistaa vaikuttamistyön jatkamisen Suomessa ja EU-tasolla.
Tiimin tavoitteena on lisätä tietoisuutta EU-tasolla ja saada ihmisen varaosaelinten tuottoon keskittyvä HOPE (Human Organ Printing Era) Euroopan Unionin lippulaiva-ohjelmaksi. Tämä toisi alalle lisää panostuksia, ja veisi alaa eteenpäin.
– Bioprinttausalalla on kova kansainvälinen kilpailu, jossa Suomi on jäänyt vähän sivustaseuraajaksi. Meillä olisi potentiaalia nousta kärkeen.
Elinten printtausta tehdään jo muualla yksinkertaisempien elinten ja esimerkiksi rauhasten kohdalla. Ihoa, luuta ja haimaa on mahdollista tulostaa. Hiiren munasarja on onnistuttu paisti tulostamaan myös siirtämään onnistuneesti elävälle hiirelle.
Tiimin tavoitteemme on saada Suomeen huipputason biotulostin, jolla voidaan tulostaa soluja yksilötasolla erittäin tarkasti. Tällä voitaisiin tulostaa esimerkiksi FutuRenan minimunuaisen ”nuppu”.
– Riittävällä rahoituksella ja oikeiden kumppanien kanssa me onnistumme minimunuaisen printtauksessa neljässä vuodessa. Alaan olisi tärkeä investoida nyt, koska siellä olisi paljon mahdollisuuksia myös kaupallisille toimijoille, kuten suomalaisille bio-tech yrityksille, Kaisto muistuttaa.
Yhdysvalloissa alalla toimii suuria yrityksiä, joissa ollaan jo pitkällä. Suomen vahvuutena on Kaiston mukaan pienen maan pieni skaala, tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä sekä mahdollisuus reagoida nopeasti.
Kaiston Pitch Night tilaisuudessa pitämän puheen voi katsoa YouTubesta. Onnistunut esitys ja suhteellisen helposti avautuva tutkimusaihe vakuuttivat yleisön.
Helsinki Challengeen osallistujille prosessi on ollut tärkeä ja opettavainen. Kilpailun aikana tutkijat ovat harjaantuneet esittelemään omaa tutkimustaan yleisön kannalta kiinnostavasti.
Osallistujat ovat saanet paljon tukea ja coachausta järjestävältä taholta. Erityisen loistavana tilaisuutena Kaisto mainitsee kaksipäiväisen Impact Campin, jossa aidosti kiinnostuneet ja ammattitaitoiset mentorit antoivat konkreettista palautetta ja kehittämisohjeita vaikuttavuuden ja viestinnän tehostamiseen.
– Itse saattaa ajautua miettimään 3d-tulostuksen teknisiä yksityiskohtia, mutta ulkopuolinen haluaakin tietää, mitä vaikuttavuutta tutkimuksella on globaalissa mittakaavassa.
Tutkijoille on erittäin hyödyllistä saada valmennusta pitchaukseen. Lyhyessä muutaman minuutin esityksessäkin voi kertoa tarinan. Tärkeintä on miettiä aiheen merkittävyyttä kuulijan kannalta.
Kaistolla on tutkijoille pitchaukseen muutamia vinkkejä.
Omalla kohdallani hyödyksi on ollut myynnissä työskentelevä mies sekä partioharrastuksen ja opetustyön tuoma esiintymiskokemus. Osallistun myös Joint PhD -ohjelmaan saksalaisen yliopiston kanssa, ja olen saanut ja joutunut säännöllisesti esittelemään tutkimustani englanninkielellä alan asiantuntijoille. Tästä on ollut suurta hyötyä.
Kaisto toteaa, että Helsinki Challenge kilpailu on ollut kaiken kaikkiaan valtavan innostava, hauska ja inspiroiva, mutta myös rankka. Maailman viheliäisiä ongelmia ratkotaan päivätyön ohella.
Teksti: Nuppu Pelevina
Kuvat: Veikko Somerpuro
Muut Futurena-tiimiläiset ovat professorit Monika Österberg ja Jouni Partanen Aalto-yliopistosta, professori Marjo Yliperttula Helsingin yliopistosta, professorit Jukka Riekki ja Seppo Vainio Oulun yliopistosta, post doc -tutkijat Ilya Skovorodkin ja Aleksandra Rak-Raszewska Oulun yliopistosta, 3DTECH Printin perustajajäsen Tomi Kalpio ja tutkimusjohtaja Vladimir Mironov 3D Bioprinting Solutionsilta. http://challenge.helsinki.fi/blog/team-futurena-printed-kidneys-can-change-the-future-of-organ-transplants
Helsinki Challenge on tammikuussa alkanut ja marraskuussa 2017 päättyvä ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma, jossa tutkijaryhmät kehittävät tiedepohjaisia ratkaisuja, joilla ihmiskunta pääsee kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Kilpailu toteutetaan suomalaisten yliopistojen yhteistyönä ja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Helsinki Challenge http://challenge.helsinki.fi/