Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Viestintä- ja kielikoulutus ovat murrosvaiheessa. Monikielisyyttä ja monikulttuurisuutta pyritään tukemaan yhteistyön kautta niin yliopistojen sisällä kuin korkeakoulujen välillä. Jyväskylän yliopiston 40-vuotias kielikeskus panostaa etenkin uusimuotoisiin viestintä- ja kieliopintoihin, joiden avulla tuetaan opiskelijoiden oppimista entistä kokonaisvaltaisemmin.
-Opiskelijoiden lähtötasot ja oppimisvalmiudet vaihtelevat nykyään paljon. Viestinnällisten ja kielellisten työelämävalmiuksien tarjoaminen on aloitettava heti opintojen alussa, ja se vaatii yhä yksilöllisempää ohjausta sekä joustavia oppimismuotoja, kertoo Jyväskylän yliopiston kielikeskuksen varajohtaja ja opintopäällikkö Ulla Lautiainen.
Jyväskylän yliopiston kielikeskuksella on vahvat perinteet kehittämisorientoituneena itsenäisenä toimijana ja merkittävimpänä innovaatiota ovat uusimuotoiset viestintä- ja kieliopinnot (UVK).
-UVK on moderni tapa toteuttaa kandidaatin tutkintoon sisältyvät viestintä- ja kieliopinnot. Opintojaksot on suunniteltu yhteistyössä laitosten, opettajatiimien ja opiskelijoiden kanssa niin, etteivät kielet ole oma irrallinen osansa, vaan tukevat oikea-aikaisesti pääaineen opintoja ja alan työelämävalmiuksia koko opintopolun ajan, Lautiainen kertoo.
Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon opiskelijan kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen osana UVK-opintopolkua. Kieliä ei opiskella eikä käytetä erillään toisistaan, vaan käytettävät kielet määrittyvät tehtävien mukaan, ja niiden suorittamisessa voidaan käyttää useampaa eri kieltä. Tavoitteena on, että opiskelijat voisivat hyödyntää eri kielten osaamistaan sekä kehittää koko kielirepertuaariaan.
-Tavoitteenamme on, että vuoteen 2020 mennessä kaikki yliopistomme kandidaatin koulutusohjelmat ovat UVK:n piirissä. UVK huomio opiskelijan lähtötason ja tarpeet paremmin sekä parantaa opintojen läpäisyä, sillä pystymme seuraamaan etenemistä ja tarjoamaan oikeanlaista ohjausta ja tukitoimia hyvissä ajoin, Lautiainen perustelee.
Suomalaisten yliopistojen kielikeskuksista monet ovat noin 40-vuoden iässä. Asema vaihtelee alueittain – osalla kielikeskuksista on vahva ja perinteikäs oma asemansa, kun taas osan kohdalla erillisstatus on purettu ja toiminta liitetty osaksi ainelaitosta, tiedekuntaa tai muita palvelukonsepteja.
-Jyväskylässä vahvuutemme on kehittämisorientoitunut oma toimintamme. Viestintä- ja kieliopintomme laatu on korkea kandivaiheesta tohtorikoulutukseen. Vieraskielisiä opintovaihtoehtoja meiltä löytyy tällä hetkellä 18, Lautiainen kertoo.
Oman yliopiston lisäksi yhteistyö on tiivistä muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Erityisesti japanin kieltä opiskellaan vuodesta toiseen ahkerasti niin paikallisten yliopisto- kuin ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Lautiainen ei lähtisi kuitenkaan yhtenäistämään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen viestintä- ja kieliopetusta yhden mallin mukaisesti koko valtakunnan tasolla.
-Viestintä- ja kieliopintoja tarjoavilla yksiköillä tulee olla mahdollisuus harkita ja selvittää yhteistyössä tehtävien opintojen soveltuvuus, tarkoituksenmukaisuus sekä laajuus suhteessa omiin tutkintotavoitteisiinsa, painotuksiinsa ja tehtäväkenttäänsä nähden, Laitiainen arvioi.
-Oletan, että aktiivisesti toimintaansa ja opetustaan kehittävä kielikeskus, joka toimii monitahoisessa ja -puolisessa yhteistyössä omassa yliopistossaan ja tukee eri tavoin yliopistoyhteisöä, esimerkiksi kansainvälistymisessä, voi perustellusti kehittää opetustaan ja muuta toimintaansa erillislaitoksena jatkossakin. Joissakin tapauksissa yhdistäminen toiseen yksikköön on kuitenkin myös mahdollistanut toiminnan jatkamisen kutistuvissa resursseissa.
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, arkikielessä AHOT, nopeuttaa opintojen etenemistä sekä vähentää päällekkäisyyttä. Lautiainen on mukana työryhmässä, joka pohtii viestintä- ja kieliopetuksen AHOT-suosituksia.
-Haasteena tänä päivänä on opintojen monimuotoisuus. Olemme joutuneet pohtimaan jopa sitä, onko yhtenäisiä suosituksia enää mahdollista päivittää. Voimme kuitenkin vertailla ja viedä eteenpäin nimenomaan hyväksi havaittuja tunnistamisen tapoja, mikä rakentaa yhtenäisyyttä kielikeskuksissa, Laitiainen kertoo.
-Olen aina nauttinut monikielisessä ja -kulttuurisessa työympäristössä toimimisesta sekä moninaisesta työnkuvasta ja ammatillisen osaamiseni rakentamisesta. Tähän haluan tarjota tukea myös oppilaiden ohjauksessa, sillä vastaavat haasteet odottavat lähes jokaista työelämässä.
Lautiainen on opiskellut muun muassa venäjää ja englantia sekä suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja aineenopettajan erityisopetuksen erikoistumisopinnot. Täydennyskoulutusta ja moninaista kehittämistyötä mahtuu uran varrelle paljon.
-Tärkein haasteemme on tukea opiskelijoita saavuttamaan sellaiset viestinnälliset ja kielelliset taidot, joita nykyajan työelämässä tarvitaan, ja joiden pohjalta omaa asiantuntijuutta on mahdollista rakentaa ja tuoda esille. Kielellisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen on tärkeää, sillä työskenteleminen monikulttuurisissa ja -kielisissä tiimeissä tulee vain lisääntymään. UVK on yksi ratkaisumme tähän, Lautiainen kiteyttää.
Digitalisaation kehittyminen on mahdollistanut joustavien oppimismuotojen jatkuvan kehittämisen ja tarjoamisen, mutta viestintä- ja kielikoulutuksessa myös henkilökohtainen kontaktiopetus tulee varmasti säilyttämään asemansa.
-Opiskelijoilta tulee paljon toiveita tavoista ja tarjonnasta, joihin pyrimme vastaamaan parhaamme mukaan, mutta toki tarkoituksenmukaisesti. Pyynnöstä olemme järjestäneet hieman eksoottisempina kielinä muun maussa arabiaa, hepreaa sekä verkkokurssina koreaa. Japanin lisäksi kiinankieli on tasaisen suosittua, ja tulevia työelämän trendejäkin ajatellen, juuri kiina voi venäjän ja espanjan rinnalla olla kieli, mitä kannattaakin opiskella.
Teksti ja kuvat: Birgitta Kemppainen
Kielikeskuksemme toimintatutkimusryhmissä esteettömyystyöryhmämme pohti, kuinka voisimme tukea oppimisen pulmissa olevia opiskelijoita. Tutkimme ja kartoitimme muutaman vuoden ajan perusteellisesti, minkälaisia tapoja eri kielikeskuksissa on kyseisten opiskelijoiden tukemiseen, oli kyse sitten diagnosoidusta ongelmasta, tai jostakin lievemmästä haasteesta. Tästä konkreettisena tuloksena syntyivät Esteetön kielikeskus (Barrier free Language Center) -verkkosivut. Opiskelijoiden sivustolta löytyy heille suunnattua tietoa kielikeskuksen toimista esteettömyyden edistämiseksi. Henkilöstön sivustolta taas löytyy syvällisempää tietoa ja ohjeita esimerkiksi toimintatapoihin liittyen. Tietoja päivitetään yhteistyössä yliopiston esteettömyyshenkilöstön sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvän Student Lifen kanssa.