Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Politiikan tutkija Erkka Railo ei maalaile uhkakuvia Suomen itsenäisyyden ylle. Sisäänpäin kääntyminen voi olla pahempaa kuin ulkoiset uhat. Paljon mediassa näkyvä Railo pitää julkisuutta tutkijoiden kannalta loukkuna. ”Se syö aikaa ja energiaa tutkimuksen tekemiseltä, eikä sen palkkio vastaa uhrauksia.” Hän vaihtoi yliopistolliset pätkätyöt vakipestiin Mustread-verkkomediassa.
Suomen 100-vuotispäivän alla keskustelu politiikan tutkijan kanssa on hyvä aloittaa juhlallisesti itsenäisyyden merkityksestä.
– Eräs opiskelija muotoili tässä hiljattain asian ytimekkäästi puhuessaan Suomesta Venäjän keisarikunnan osana: 1800-luvulla Venäjä puuttui kohtuuttomasti Suomen sisäisiin asioihin. Itsenäisyyden ydin on, että muut eivät puutu meidän asioihin vaan niistä päätetään itse.
Poliittisen historian tutkija Erkka Railo ei maalaile mitään ihmeempiä uhkakuvia Suomen itsenäisen aseman ylle. Hän katsoo, että maan sisäänpäin käpertyminen voi olla suurempi uhka kuin mikään ulkoapäin tuleva.
– Yhteistyöllä ja sopeutuvaisuudella saadaan aikaan paljon enemmän kuin eripuralla. Yhteistyötä muiden maiden kanssa tehden saavutetaan suurempi itsenäisyys. Yhteistyö lisää resursseja – ei vähennä. Tämä pätee myös ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Ihmisellä, jolla on ystäviä, on myös vaikutusvaltaa.
Edellä mainitusta voi vetää aasinsiltoja myös käynnissä olevaan presidentinvaalikamppailuun, joita politiikan tutkija seuraa tietysti tarkalla silmällä. Railo pitää oikein hyvänä, että nyt käydään avointa ja värikästä keskustelua myös turvallisuuspolitiikasta – teemasta, jota on aiemmissa vastaavissa kampanjoissa kierrelty kuin kissa kuumaa puuroa.
– Meillä on yksi ehdokas, joka haluaa eroa EU:sta ja yksi, joka haluaa Natoon sekä yksi, joka haluaa feminististä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Näin laaja kirjo on puuttunut aiemmista vaaliasetelmista.
Edellisen presidentinvaalien jälkeen Railolta ilmestyi artikkeli Pekka Haaviston menestyksen monista tekijöistä. Hän on tutkinut myös Jytkyä, vaaliviestintää ja -julkisuutta sekä niiden vaikutuksia vaalituloksiin. Väitöskirjassaan hän tarkasteli poliitikoista laadittuja henkilökuvia naistenlehti Annassa vuosina 1975-2015.
Valtiotieteiden tohtori Erkka Railo on ollut töissä Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen yhteydessä toimivassa Eduskuntatutkimuksen keskuksessa kaikkiaan 15 vuotta eli koko sen olemassaoloajan. Viimeksi nimikkeenä on ollut erikoistutkija. Keskus juhli 15-vuotista taivaltaan 25. marraskuuta.
Monet tarkemmin uutisia seuraajat hieraisivat silmiään lokakuun alkupuolella, kun Mustread-verkkomedia julkistettiin ja sen johtavana politiikan tutkijana ja yhtenä osakkaana aloitti Erkka Railo.
”Joukko nimekkäitä tutkijoita ja toimittajia on irtisanoutunut kaikessa hiljaisuudessa, nyt selvisi syy – uusi verkkomedia tarjoaa sisältönsä päättäjäeliitille ilmaiseksi, muut maksavat”, uutisoi asiasta Helsingin Sanomat.
– Halusin muutosta. Poliittisen historian oppiaineessa on kaikki johtajapaikat täytetty seuraavaksi noin 20 vuodeksi eli nousujohteista tulevaisuutta yliopistouralla ei ollut näköpiirissä. Sain tarjouksen, enkä miettinyt kauaa siihen tarttumista, Railo kertoo.
Julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa oli Mustread-julkistuksen jälkeen ihmettelyä siitä, kuinka tutkija vaihtaa ”hyvästä hommasta” uusiin kuvioihin.
– Yliopistotyöstä liikkuu paljon väärinkäsityksiä. Esimerkiksi Eduskuntatutkimuksen keskuksessa ei ole yhtään vakitehtävää ja kaikki täydentävät pätkätöitään hakemalla rahoitusta myös ulkopuolelta.
– Yliopistot eivät pysty kilpailemaan yksityisen sektorin töiden kanssa, erityisesti työsuhteen pituuden osalta. Yliopistoissa ei ole tarjolla kuin pätkää pätkän perään ja siihen onnettomaan pätkään pitää vielä hommata itse rahoitus.
Railoa tilanne rupesi erityisesti jurppimaan pari vuotta sitten, kun hän oli apurahakaudella. Myös vaimo on tutkijan pestissä ja perheessä on kolme lasta.
– Yliopistotutkijat näkyvät yhä enemmän julkisuudessa ja sitä meiltä edellytetään. Tässäkin mielessä myös työsuhteiden pitäisi olla kilpailukykyisiä yksityisen sektorin kanssa. Yliopistoissa ei kuitenkaan muisteta, että kun tutkijat näkyvät julkisuudessa, heistä tulee houkuttelevia yksityisen sektorin rekrytoinnin kohteita. Siinä kilpailussa yliopistotyösuhteen edut eivät riitä.
– Joskus yliopistotutkijan hommia verrataan yksityisyrittäjiin. Molemmat ikään kuin hankkivat itse omat rahansa. Vertailu kuitenkin ontuu pahasti. Molemmat voivat toki menettää rahansa, mutta vain yksityisyrittäjä voi rikastua. Yliopistotutkijalla ei rikastumisen riskiä ole.
Mustread-verkkomediassa toimitusjohtaja hoitaa rahoituksen ja toimittajat kirjoittavat juttuja. Erkka Railon työsuhde on vakinainen ja hän on myös osakas yrityksessä.
Erkka Railo on ollut paljon julkisuudessa kommentoimassa mm. vaaliväittelyjen onnistumisia tai vähemmän onnistumisia. Hän on ollut suosittu vieras televisiossa mm. Noin viikon uutisissa ja ajankohtaislähetyksissä. Hän ottaa aktiivisesti kantaa ajankohtaisiin asioihin myös Twitterissä, jossa hänellä on yli 12 000 seuraajaa.
Sosiaalinen media ja Twitter oli Railon puheenvuoron aiheena myös Eduskuntatutkimuksen keskuksen 15-vuotisjuhlissa. Hän on tutkinut Twitterin käyttöä vaalikampanjan välineenä Euroopan parlamentin vaaleissa 2014. Politiikassa aktiivisuus sosiaalisessa mediassa on nykyään välttämätöntä. Tutkijoitakin sinne kannustetaan ja patistetaan eri tavoin. Railo näkee julkisuudessa myös paljon ongelmia.
– Julkisuus voi olla myös loukku. Se tekee työstä paljon stressaavampaa. Julkisuus syö tutkijan aikaa ja energiaa varsinaiselta tutkimuksen tekemiseltä. Siitä ei palkita rahoituksen jakamisessa, eikä oman kokemukseni perusteella sen avulla voiteta kilpailua yliopiston työsuhteista.
Mutta jos haikailee työtehtäviin yliopiston ulkopuolelle, silloin kannattaa olla esillä eri foorumeilla. Sitä kautta saa tunnettuutta ja mahdollisia työtarjouksia. Näin kävi myös Railolle.
Hänen mielestään yliopistojen pitäisi vakavissaan miettiä, miten tutkijoita palkitaan julkisuudessa esiintymisestä.
– Jos näkyvistä tutkijoista halutaan pitää kiinni, heidät pitäisi palkata pysyviin työsuhteisiin, kuuluu yksinkertainen ja ytimekäs neuvo.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Milla Talassalo
”Eduskuntatutkimuksen keskuksen linja on aina ollut, että olemme asiakaspalvelutehtävässä, jossa kansalaiset ovat asiakkaita. Sen vuoksi olemme suhtautuneet aina auliisti tiedotusvälineiden haastattelupyyntöihin. Ne ovat epäilemättä yleisin ja näkyvin tapa hyödyntää tutkimustyössä kertynyttä tietoa. Haastatteluiden lisäksi eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijat ovat luennoineet puolueille, yhdistyksille ja järjestöille. Todennäköisesti vaikuttavin tapa hyödyntää tutkimusta on osallistua lainsäädäntötyöhön eduskunnan valiokuntien asiantuntijakuulemisten kautta.”