Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset ovat poikkeuksellisen innokasta rahapelikansaa, suosion myötä ongelmapelaaminen on viimevuosina lisääntynyt etenkin naisten kohdalla. Rahapeleihin liittyvien haittojen ehkäisemiseksi tarvitaan paljon uutta tutkimustietoa.
Rahapelien äärelle pääsee meillä huomattavasti helpommin kuin muissa Euroopan maissa, sillä mahdollisuus pelaamiseen löytyy netin lisäksi joka marketista ja kioskista. Noin 80 prosenttia suomalaisista on pelannut jotain rahapeliä viimeisen vuoden aikana.
—Ongelmien lisääntymisestä huolimatta varsinainen rahapeliriippuvuus on suhteellinen harvinaista, sen sijaan lähes joka viides suomalaisista pelaa vähintään riskitasolla, eli heillä liittyy joitakin yksittäisiä haittoja rahapelaamiseen, erikoistutkija Anne Salonen THL:sta kertoo.
Velvoite ehkäistä, seurata ja tutkia rahapelihaittoja väestössä sekä kehittää hoitoa on säädetty arpajaislaissa ja se on annettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi. THL:n moniammatillisessa, kymmenestä työntekijästä koostuvassa rahapelitiimissä toimiva Salonen on vastannut vuodesta 2012 alkaen Suomalaisten rahapelaaminen -väestökyselystä.
Suosituimpia pelejä ovat lotto, raha-automaatit ja raaputusarvat. Pelien erilaiset piirteet vaikuttavat sen houkuttelevuuteen ja koukuttavuuteen. Nopeatempoisiin peleihin, kuten raha-automattipeleihin riippuvuus syntyy helpommin. Tilanne Suomessa on hieman huolestuttava, sillä meillä erityisesti naisten rahapeliongelmat ovat lisääntyneet, kun taas monissa muissa maissa ne ovat pikemminkin vähentyneet.
—Kaikkiaan rahapeliongelmat ovat yleisempiä miehillä, Salonen huomauttaa. Ihmiset pelaavat hyvin eri syistä. Osa hakee jännitystä tai ajanvietettä, osa taas sosiaalisuutta esimerkiksi raviurheilun porukkapeleistä. Rahapeleistä voidaan myös pyrkiä löytämään ratkaisu taloudellisiin ongelmiin ja joillekin pelaaminen on pakoa huolista.
Rahapelaamisessa motivaatiotekijä voi vaikuttaa ongelmien todennäköisyyteen. Peliongelmasta eroon pääsemisessä on tärkeää tunnistaa taustalla vaikuttava syy, siksi tutkimuksessa tarkastellaan myös näitä motivaatiotekijöitä. Esimerkiksi niin sanotun pakopelaamisen on havaittu olevan melko koukuttavaa.
—Hälytyskellojen pitäisi soida päässä siinä vaiheessa, jos tuntee tarvetta salata pelaamista tai mikäli on päättänyt pitää taukoa, mutta silti ajautuu pelaamaan. Huolestuttavaa on myös se, mikäli henkilö alkaa pelata rahoja, jotka ovat tarkoitettu ihan muuhun käyttöön. Pelaamisessa kierrettä voi ylläpitää se, että rahapelissä hävittyään pelaaja alkaa ikään kuin ajaa takaa häviöitä tasatakseen tappionsa. Samalla tavalla myös iso voitto voi houkutella jatkamaan.
Monet viettävät tipatonta tammikuuta. Onko rahapeliriippuvuus samanlaista kuin alkoholiriippuvuus?
—Samoja piirteitä on havaittavissa kummassakin, mutta tärkeimpänä erona on se, että rahapeliriippuvuus on toiminnallinen riippuvuus, kun taas alkoholissa riippuvuus kohdistuu aineeseen. Diagnostiset kriteerit ovat hyvin samanlaiset: ajan myötä määrät kasvavat, ajatukset pyörivät asian ympärillä ja tulee vierotusoireita, mikäli joutuu olemaan ilman.
Tutkimuslaitosten rahoitusta on viime vuosina leikattu jopa enemmän, kuin yliopistojen. Myös THL:ssa on käyty yt-neuvotteluja. Rahapelitutkimuksen koko rahoitus tulee sosiaali- ja terveysministeriöstä, eli THL:n budjetin ulkopuolelta.
—Rahapelitutkimus ei ole toistaiseksi ollut säästöjen kohteena, mutta toimintojen karsiminen heijastuu kokonaisuudessaan työyhteisöön. Tutkimuslaitosten rahoitusta on leikattu kautta linjan, eikä kukaan ole näinä aikoina siltä turvassa. Meidän tiimissä on ollut hyvä tekemisen meininki, mikä on arvokas asia. Olemme saaneet monta tärkeää tutkimusta ja teemaa eteenpäin, Salonen toteaa.
Vuoden 2017 vaihtuessa tuli voimaan merkittävä muutos, kun kolme kotimaista peliyhtiötä yhdistyi yhdeksi yhtiöksi. Tähän yhdistymisprosessiin liittyen Salonen vetää STM:n toimeksiannosta tehtävää Rahapelikysely 2016 -tutkimusta, jossa arvioidaan yhdistymisen mahdollisia seurauksia. Väestökyselyyn osallistuu 20 000 vastaajaa.
—Lisäksi keräämme Helsingissä sijaitsevan Peliklinikan asiakkailta rinnakkaisen tutkimusaineiston. Tutkimuksessa tarkastellaan rahapelaamista, rahapelihaittoja ja rahapelien markkinointiin liittyviä mielipiteitä ennen ja jälkeen yhdistymisen. Pelitarjonta tulee yhdistymisen myötä lisääntymään osalle pelaajista ainakin siinä mielessä, että mikäli asiakas on tottunut pelaamaan yhden firman sivuilla, tulee nyt sivuille laajempi tarjonta. Toivottavasti peliyhtiöt kantavat lisääntyvästi vastuuta myös kehittämällä entistä parempia keinoja haittojen vähentämiseksi.
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Milla Talassalo
”Tutkimustiedon hyödyntäminen on THL:n rahapelitiimin yksi tärkeimmistä tavoitteista. Työssäni tuotamme tiiminä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, tutkijoille ja päättäjille. Rahapelihaittojen arviointia voidaan hyödyntää monella tapaa. Työn kivijalan rakentamisen lisäksi tutkimustietoa kokoamalla tuotamme myös materiaalia ja tarjoamme sitä erilaisille kouluttajille ja niille, jotka tekevät käytännön työtä pelaajien parista. THL:n Pelihaitat -sivustolla www.thl.fi/pelihaitat on paljon tiimimme tuottamaa materiaalia.”