Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Itä-Suomen yliopiston kirjaston palvelupäällikkö Arja Juntunen on elänyt työuransa aika läpi kirjastolaitoksen digitalisaation. Yhdeksi uran huippuhetkeksi hän nostaa TieDot-hankkeen. Siinä seitsemän yliopistokirjastoa kehitti yhdessä tiedonhaun verkkokursseja eri tieteenaloille. Juntunen oli tiiviisti mukana myös Kuopion ja Joensuun yliopistokirjastojen yhdistämisprojektissa.
Kun Arja Juntunen aloitteli työuraansa kirjastossa Suomussalmella 1980-luvulla, jokaisella kirjalla oli oma kortti, johon merkattiin käsin kirjoittamalla lainaajan asiakasnumero ja eräpäivä. Paperiliitin kortin kulmassa merkitsi, että kirjaan on tehty varaus.
Joskus Juntunen muistelee hymähdellen noita aikoja työpaikan kahvipöydässä. Hän on elänyt työuransa aikana läpi koko kirjastolaitoksen digitalisaation. Nykyisin Juntunen toimii palvelupäällikkönä Itä-Suomen yliopiston kirjastossa ja pohtii työssään, miltä tulevaisuuden kirjasto näyttää, kun yhä suurempi osa asiakaspalvelusta automatisoituu.
”Kirjastotyö muuttuu jatkuvasti. Kymmenenkin vuoden päähän ennustaminen on vaikeaa. Tietoa on saatavilla sähköisenä koko ajan enemmän, ja kirjaston tehtävä on huolehtia siitä, että opiskelijat ja tutkijat löytävät tiensä aineistojen äärelle”, Juntunen sanoo.
Jo nyt yliopistokirjastolta odotetaan palvelua ympäri vuorokauden. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kirjastossa avattiin tänä syksynä 24/7-tila, johon kirjaston asiakkaat pääsevät kulkuluvalla. Kurssikirjat ovat lainattavissa automaatilla vuorokaudenajasta riippumatta, ja kirjaston tietokoneilla voi työskennellä vaikka yötä myöten. Silti asiakkaat toivovat yhä myös henkilökohtaista palvelua. Se voi tapahtua joko kirjastossa paikan päällä tai chatissa.
”Moni kaipaa yksilöllistä ohjausta tiedonhakuun. Kun aineistoja on saatavilla valtavasti, on olennaisen tiedon erottaminen epäolennaisesta tärkeää”, Juntunen toteaa.
Yliopistokirjastossa pohditaan tällä hetkellä tieteen avoimuuteen liittyviä haasteita. Yhä useammat julkaisut ovat avoimesti verkossa kaikkien saatavilla. Se haastaa myös kirjaston toimintatapoja ja vaikuttaa tiedonhaun opetukseen.
”Miten tieto järjestellään niin, että asiakas löytää sen helposti? Se on olennainen kysymys”, Juntunen pohtii.
Juntunen nauttii muuttuvista tilanteista töissä. Hän on ollut toteuttamassa monia isoja hankkeita ja uudistuksia.
”Pidän haasteista ja uusien asioiden kehittämisestä. Oikeastaan tarvitsen niitä. Tuntuu, että seisovassa vedessä haalistun”, Juntunen kuvailee.
Yhdeksi uran huippuhetkeksi hän nostaa TieDot-hankkeen. Siinä seitsemän yliopistokirjastoa kehitti yhdessä tiedonhaun verkkokursseja eri tieteenaloille. Juntunen vastasi toimin hankkeen koordinaattorina.
”Hanke toimi hyvin ja siinä saatiin yhdessä paljon aikaiseksi.”
Kymmenen viime vuoden ponnistus on ollut Kuopion ja Joensuun yliopistokirjastojen yhdistämisprojekti. Kun Itä-Suomen yliopisto aloitti vuonna 2010, oli kirjastojen yhdistämistä valmisteltu jo hyvän aikaa.
”Nyt uskaltaa sanoa, että yhdistäminen on onnistunut. Kahden eri organisaation käytännöt on saatu soviteltua yhteen ja olemme onnistuneet aidosti etsimään uudenlaisia tapoja toimia”, Juntunen kehuu.
Uusiksi laitettiin kaikki: tietokannat, asiakasrekisteri, tiedonhaun opetus, johtamisjärjestelmä ja henkilöstöpolitiikka. Kirjaston käyttäjien näkökulmasta palvelu parani. Kun asiakas tekee Kuopiossa noutopyynnön Joensuun kampuksella sijaitsevasta kirjasta, on kirja noudettavissa seuraavana arkipäivänä. Kirjastojen kokoelmat ovat yhteiset, ja sama palvelu toimii kaikilla kampuksilla.
Juntusen mukaan hankalinta muutoksessa on ollut ihmisten johtaminen sekä yhteisen toimintakulttuurin ja työyhteisön luominen.
”Olen ollut esimiestehtävissä melkein koko työurani. Johtamisessa ei kai voi tulla valmiiksi. Harjoittelen edelleen joka päivä ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä”, Juntunen pohtii.
”Itse olisin koko ajan etunojassa kehittämässä jotakin uutta, mutta olen ymmärtänyt, että ihmisille pitää antaa myös aikaa sopeutua uudistuksiin.”
Juntusella on riittänyt energiaa alan kehittämiseen myös päivätyön ulkopuolella. 2000-luvun alkupuolella hän toimi neljä vuotta Informaatioalan Akateemiset ry:n puheenjohtajana. Tuolloin alalle luotiin uutta palkkausjärjestelmää, ja Juntunen oli jäsenenä liiton palkkaustyöryhmässä. Uudistuksen ansiosta palkat nousivat ja palkkauksen perusteet tasa-arvoistuivat.
Samoihin aikoihin Kuopion yliopistossa lähdettiin systemaattisesti tavoittelemaan laatujärjestelmää. Myös yliopistokirjasto osallistui työhön ja löysi yhteistyökumppaneita Espanjasta ja Saksasta. Arja Juntunen on kirjoittanut laatutyöstä useita artikkeleita, ja aihe on herättänyt kiinnostusta myös kansainvälisissä konferensseissa.
Yhdessä puolisonsa kirjastonjohtaja Jarmo Saartin kanssa hän on kirjoittanut teokset kirjaston johtamisesta sekä markkinointityöstä kirjastossa.
”Kirjoittaminen on samalla myös oman työn analysointia ja sen tekemistä näkyväksi itselle ja muille”, Juntunen tiivistää.
Teksti: Laura Kosonen
Kuvat: Raija Törrönen
”Koska kirjasto on tutkitun tiedon välittäjä, on kaikki kirjastossa tehtävä työ tavalla tai toisella tutkitun tiedon hyödyntämisen edistämistä. Tietoaineistoja valitaan, hankitaan, järjestetään ja niitä jaellaan kaikille tiedon tarvitsijoille. Sen lisäksi niistä viestitään mm. ohjaamalla ja opettamalla käyttäjiä. Tekemällä työtä kirjaston kaltaisessa organisaatiossa työskentelen päivittäin tämän asian edestä. Sen tunnistaminen luo merkitystä työlleni.”