Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Jyväskylän yliopiston professori Jari Kaukua on kansainvälisesti tunnustettu keskiajan filosofian tutkija. Hänen erikoisalansa keskittyy islamilaiseen filosofiaan, jonka merkitys on äärimmäisen tärkeää ei vain historian, vaan myös nykypäivän filosofisten keskustelujen ymmärtämisen kannalta. Tutkimustyössään Kaukua on syventynyt erityisesti 1100-luvun jälkeiseen jälkiklassisen kauteen.
-Minua on aina kiehtonut työskennellä sellaisen filosofian parissa, jonka taustalta löytyy jonkinlainen monoteistinen käsitys luojasta ja maailmasta älyllisen olennon luomana kokonaisuutena. Se on omalta osaltaan ollut ohjaamassa mielenkiintoa kyseiseen historialliseen aikaan, Kaukua kertoo.
Myös tutkimusaiheen laajempi yhteiskunnallinen merkitys on osoittautunut tärkeäksi. Nykypäivänä tarvitaan islamilaisen maailman ja arabimaailman historian sekä tämän päivän poliittista tilannetta tuntevia asiantuntijoita.
-Toivoisin, että suomalaiset tutkijat pystyisivät tarjoamaan oman panoksensa kansainväliseen keskusteluun, mutta yhtä lailla meiltä tulee löytyä asiantuntijoita, jotka pystyvät tuomaan tätä tietoisuutta myös suomalaiseen kenttään, Kaukua arvioi.
Alun perin Kaukua tuli Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta, mutta intohimo johdatti lopulta keskiajan filosofian pariin. Väitöskirjan oli tarkoitus keskittyä arabiankielisen filosofisen kirjallisuuden latinankielisiin käännöksiin ja niiden vaikutuksiin, erityisesti filosofisen psykologian alalla. Muutaman vuoden vierähdettyä Kaukua kuitenkin huomasi, että muistiinpanot liittyivät pääosin arabiankielisiin teksteihin.
-Kirjoitin väitöskirjani lopulta arabiankielistä materiaalia koskevien muistiinpanojen pohjalta. Heti väittelyn jälkeen minut kutsuttiin pitämään esitelmää 1100-luvun loppupuolella kirjoittaneesta filosofista nimeltä Shihāb al-Dīn al-Suhrawardī, jonka tekstejä ei ikinä käännetty latinan kielelle. Aihetta tutkiessani vastaan alkoi tulla yhä enemmän vastaavia kirjoituksia, joita ei myöskään juurikaan oltu filosofisesti syvällisellä tavalla tutkittu. Oikeastaan sillä tiellä olen edelleen, Kaukua muistelee.
Kaukuan mukaan voidaan jopa sanoa, että alalla ollaan suhteessa samassa tilanteessa kuin esimerkiksi latinankielisen keskiajan filosofian tutkimuksessa 1900-luvun alkupuoliskolla.
-Tutkittavaa riittää paljon, ja ala tarjoaakin melko lailla mahdollisuuksia myös pioneerityölle, mikä on tietysti melko kiitollista työtä, hän jatkaa.
Kaukua on kerennyt työskennellä tutkimusaiheensa parissa jo 15 vuoden ajan. Mieleenpainuvimpiin hetkiin lukeutuu väitöskirjan kirjoittaminen, jolloin oma tutkimuksellinen suuntaus kirkastui. Myös ensimmäisen myönteinen rahoituspäätös on jäänyt mieleen. Viimeisin, vuonna 2016 myönnetty, rahoitus tuli Euroopan tutkimusneuvostolta, joka myönsi Kaukualle ERC Consolidator Grant -rahoituksen, arvoltaan runsaat 1,5 miljoonaa euroa.
-Projekti keskittyy 1100-luvun jälkeiseen jälkiklassisen kauden islamilaiseen ajatteluun, erityisesti perinteistä aristoteelista tieteenteoriaa kritisoivien ajattelutapojen tarkasteluun. Tarkoituksena on selvittää, millä tavoin aristoteelisen tieteenteorian kannattajat mahdollisesti reagoivat näihin kritiikkeihin, kehitetäänkö kyseisiä kritiikkejä edelleen jollakin tavalla sekä kolmanneksi, onko niillä kapeaa filosofien ja teologien välistä keskustelua yleisempää vaikutusta erityisesti luonnontieteiden ja matemaattisten tieteiden harjoittajien parissa, Kaukua selventää.
Tutkimusryhmässä työskentelee tällä hetkellä kaksi henkilöä ja tulevaisuudessa määrä tulee kasvamaan parhaimmillaan 5-6: een tutkijaan.
Suurimmat haasteet liittyvät alan tutkimattomuuteen ja laaja-alaisuuteen. Tutkijalta vaaditaan muun muassa historiantutkimuksellisia sekä filosofisia ja filologisia taitoja.
-Työn ohessa on joutunut oppimaan aika paljon itselle uusia jopa perusasioiksi luettavia taitoja eri aloilta. Omia tulkintoja ei ole myöskään mahdollista esittää suhteessa olemassa olevaan keskusteluun samalla tavalla, kuin vaikkapa Aristotelesta tutkiessa, Kaukua arvioi.
Samalla ala tarjoaa kuitenkin paljon rikasta pohjaa tutkimustyön jatkamiselle myös tulevaisuudessa.
-Olisi hienoa, jos oman urani aikana saisin edistettyä täsmentyvää kokonaiskuvaa 1100-luvun jälkeisestä ajasta tähän päivään. Toiveenani on ylipäätään lisätä ymmärrystä isoimmista käsitteellisistä murroksista ja niiden merkityksestä aikakauden ruohonjuuritason keskusteluihin, Kaukua summaa.
Henkilökohtaisena haaveena Kaukualla on ollut löytää aikaa myös nykypäivän systemaattisen filosofian keskustelun tarkasteluun. Historian tuntemus voisi omalta osaltaan syventää käsitystämme oman aikamme filosofisten ongelmien luonteesta. Hän toivoo islamin aatehistorian tutkimuksella olevan myös yhteiskunnallista vaikutusta.
-Yksi keskeisiä ongelmia etenkin länsimaisessa islamia koskevassa keskustelussa on se, että islamia tavataan käsitellä yhtenä isona monoliittina. Jos tutkimuksen avulla voimme vahvistaa ymmärrystä siitä, että islam, niin kuin mikä tahansa iso korkeakulttuurinen perinne, jolla on pitkä historia, on itse asiassa äärimmäisen monimuotoinen, niin voidaan puhua jo tutkimuksemme yhteiskunnallisesta merkittävyydestä, Kaukua perustelee.
Kaukuan kentällä toimivista kollegoista iso osa on myös itse muslimeja, ja osan kohdalla asuinmaan poliittinen tilanne on hankaloittanut huomattavasti tutkimus- ja yhteistyön tekemistä. Länsimaiden jälkeen eniten kollegiaalisia yhteyksiä löytyy Iranista, missä onneksi edellytykset tutkimuksen tekemiselle ja yleinen kiinnostus aiheeseen ovat varsin vahvalla pohjalla.
-Paikalliset kollegat auttavat materiaalien hankinnassa sekä esittävät artikkelipyyntöjä ja konkreettisia kysymyksiä aiheista, joiden parissa työskentelen. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että omiakin tutkimuksia luetaan islamilaisessa maailmassa, Kaukua kertoo.
Myös Turkissa samoja aiheita on tutkittu paljon, mutta maan osalta on vaikea sanoa, mihin suuntaan tutkimukselliset edellytykset kehittyvät, ja miltä ylipäätään paikallinen yliopistomaailma tulee lähivuosina näyttämään. Irak, Pakistan ja Afganistan lukeutuvat edelleen maihin, joista mielenkiintoista tutkimusmateriaalia todennäköisesti löytyisi paljon, mutta tutkimustoiminta on näissä maissa hyvin vaikeaa poliittisen tilanteen vuoksi.
-Toivoisin, että tietoa islamilaisen aatehistorian rikkaudesta pystyttäisiin pitämään yllä. Tarvitsemme realistista käsitystä siitä, mitä kaikkea islam on ja toisaalta mitä se ei ole, Kaukua tiivistää.
Omassa nyky-yhteiskunnassamme ihmiset ymmärtävät Kaukuan näkemyksen mukaan onneksi vielä suhteellisen hyvin toisiaan riippumatta siitä, minkälaisesta taustasta kukin on lähtöisin.
-Nyky-Suomessa meillä on vielä kohtalaisen hyvät valmiudet suhtautua toisiimme avoimesti. Jos näemme tässä jotakin säilyttämisen arvoista, niin silloin tämän tyyppinen yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen perustutkimus voi tarjota keinoja eri taustoista tulevien kansalaisten väliselle yhteisymmärrykselle ja vastakkainasettelun ehkäisemiselle, Kaukua uskoo.
Teksti ja kuvat: Birgitta Kemppainen
”Tähän asti en ole ainakaan kieltäytynyt yhdestäkään esitelmäkutsusta, joita olen saanut. Jos jollakulla on ollut pienintäkään kiinnostusta tutkimiini aiheisiin, niin olen erittäin mielelläni mennyt yleisötilaisuuksiin puhumaan. Se, missä voisin kunnostautua, liittyy päivän polttaviin poliittisiin keskusteluihin ja puheenvuoroihin, joihin toivoisin osaavani reagoida nopeammin. Taustalta löytyy ehkä jonkinlainen tutkijatemperamenttiin ja itsekriittisyyteen liittyvä kysymys, sillä itselleni on luontevampaa ottaa kantaa ennemmin pidempään mietittyjen julkaisujen kautta.”