Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Akatemiatutkija Juha Hulmi tutkii lihasten merkitystä ja mekanismeja, joilla lihakset suojelevat hätätilanteessa kuten syövässä. Hulmi työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa liikuntabiologian tieteenalaryhmässä. Mediassa hänet tunnetaan Lihastohtorina.
Monet sairaudet, vammat ja ikääntyminen johtavat lihaskatoon ja heikentyneeseen kuntoon. Hulmi kollegoineen etsii ihmisiltä lihaskokoa selittäviä geenejä ja niiden mahdollisia yhteyksiä lihaskadossa selviytymisessä. Lisäksi he selvittävät lihasten surkastumisen ja kasvun mekanismeja.
– Tutkimme tutkimusryhmäni sekä yhteistyökumppaniemme kanssa pre-kliinisillä kokeilla lihaskoon säilymisen merkitystä kokeellisesta syövästä selviytymisessä.
Yhteistyökumppaneiden kanssa Italiassa on tutkittu liikunnan vaikutuksia kokeellisessa syövässä.
– Yritämme myös kehittää syövän lihaskadolle tutkimusmallia, jolla voitaisiin osittain korvata eläinkokeita. Käytämme tässä viljeltyjä lihas-, maksa- ja syöpäsoluja.
Toistaiseksi tutkimuksessa on selvinnyt, että syöpähiirten elinikää pystytään pidentämään yhteistyökumppanien tuottamalla fuusioproteiinilla, joka säilyttää lihasmassan syövässä vaikuttamatta syöpäkasvaimen kokoon tai leviämiseen.
Hulmin ryhmä on tutkinut myös syövän hoidon (kemoterapian) vaikutusta lihaksiin ja sydämeen.
– Olemme onnistuneet estämään hiirillä kemoterapian aiheuttaman lihaskadon sekä yhteistyökumppanien kanssa myös sydämen surkastumisen.
Tutkimus kuuluu liikunnan ja lihasten biotieteisiin. Fyysisen aktiivisuuden tutkiminen on tällä hetkellä liikuntatieteen alalla hyvin pinnalla.
– Tutkimme asioita, joihin ainakin teoriassa liikunta voi tarjota ratkaisukeinoja tukemaan lääke- ja muita hoitoja.
Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemian ohella osittain myös Syöpäsäätiö.
Hulmi tekee aktiivisesti tutkimusta myös voimaharjoittelun ja fitness-urheilijoiden laihduttamisen fysiologiaa selvittävissä tutkimusprojekteissa.
Tutkijan työ on Hulmille unelma-ammatti. Tutkijana saa selvittää tieteellisten menetelmien avulla mahdollisimman objektiivisesti vastauksia kiinnostaviin kysymyksiin.
– Olen hyvin utelias luonne ja minulla on hieman taiteilijan luonnetta, mikä sopii hyvin, onhan kyseessä hyvin paljon luovuutta vaativa, mutta toisaalta hyvin paljon vapauksia tarjoava työ.
– En tiedä, pärjäisinkö enää työssä, jossa työskentelyä rajoitetaan huomattavasti enemmän. Olen siis tottunut Suomen Akatemian palkkalistoilla erittäin hyvään.
Suurimpana haasteena tutkijan työssä Hulmi pitää rahoitusta.
– Oman alani tutkimus on erittäin kallista, ja on toisaalta ymmärrettävää, että yhteiskunnalla ei ole varaa rahoittaa kaikkea mahdollista, mitä tutkijat haluaisivat tutkia. Toivottavasti kuitenkin tieteen rahoitus kasvaa tulevina vuosina ja suosii myös heitä, jotka ovat olleet vähemmän onnekkaita kuin minä.
Hulmi kirjoittaa suosittua Lihastohtori-blogia, (https://lihastohtori.wordpress.com). Hän on julkaissut kansantajuisen Lihastohtori-kirjan ja ollut muutenkin paljon esillä. Mediassa Hulmi tunnetaan Lihastohtorina. Hulmi korostaa, että tieteen kansantajuistaminen on tärkeää.
– Meidän akateemisesti koulutettujen ihmisten tulee taistella uskomuksia ja humpuukia vastaan tuottamalla perusteltua ja neutraalia tietoa ja välittämällä sitä eteenpäin.
Tutkittua tietoa tulisi käyttää hyväksi myös päätöksenteossa.
– Jos tiedettä ei kansantajuisteta, joku muu taho hyvin mielellään astuu estradille kertomaan esimerkiksi fysiikan lakien tai tieteellisen konsensuksen vastaisista vaihtoehtoisista totuuksista, joissa ei yleensä ole päätä eikä häntää.
Kansantajuistaminen on opittavissa oleva taito, Hulmi muistuttaa. Lihastohtori-blogissa hän käyttää tehokeinoina huumoria, kuvia ja ajoittain videoita.
Blogissa Hulmi ja vieraskirjoittajat käsittelevät erityisesti voimaharjoittelua ja siihen liittyvää ravitsemusta. Kirjoituksia on aika ajoin myös terveydestä, fysiologiasta ja vaikkapa laihduttamisesta.
– Lukijat ovat hyvin kiinnostuneita treeniin ja ravitsemukseen liittyvistä kirjoituksista. Lisäksi hieman provosoivammat kirjoitukset tieteen vastaisista hömppäajatuksista kuten vaikkapa homeopatiasta ja hiilihydraattien väitetystä pahuudesta ovat olleet hyvin suosittuja.
Kriittisempiin kirjoituksiin reagoidaan herkemmin ja välillä blogitekstien pohjalta syntyy kiivastakin keskustelua.
Hulmi kirjoittaa blogia työajan ulkopuolella. Omiin kirjoituksiin kuluu aikaa 5 -20 tuntia ja vieraskirjoituksiin 2-4 tuntia.
– Yritän pitää tutkimustyöni ja bloggaamisen pääosin erillään toisistaan. Blogissa toki hyödynnän tutkijan työssä saatuja tietoja ja taitoja.
Hulmi seuraa aitiopaikalta suomalaista liikuntakulttuuria ja alan trendejä. Kulttuurissa on siirrytty laihuuden ihannoinnista kohti lihaksikkaampaa kehoa. Voidaan puhua fitness-buumista.
Hulmi on tutkinut myös fitnessurheilijoiden rajun painonpudotuksen vaikutuksia terveyteen. Hän korostaa, että fitness urheilulajina pitää muiden lajien tapaan sisällään riskejä.
– Ymmärrän riskit ja ongelmat, mutta ajattelen asiaa niin, että fitness on myös urheilulaji ja siihen, kuten kaikkeen urheiluun kuuluu myös lieveilmiöt.
Terminä fitness on melko laaja ja ei tarkoita vain urheilulajia. Se käsittää terveyttä edistävän kehon koostumuksen lisäksi myös suorituskykyisyyden ja tietyllä tavalla myös hyvinvoinnin. Kokonaisuutena Hulmi näkee fitnessin suosion hyvänä asiana.
– Nykyään kuntosalit pursuavat treenaajista, eikä vain hikisistä miehistä, vaan myös naisista. Tilanne on tässä mielessä hieno, koska ymmärrykseni mukaan suurella osalla naisia harrastus on tervettä ja hyvinvointia edistävää.
Ei ole mitään syytä miksei nämä olisi hyviä asioita, kunhan järki pysyy kädessä, Hulmi toteaa.
Teksti: Nuppu Pelevina
Kuvat: Hannu Rainamo
Olen ollut hyvin aktiivinen tutkimani tiedon popularisoija. Päätöksentekijät voisivat joskus ottaa vaikkapa lihasten merkityksestä kopin. Olen ollut myös silloin tällöin yhteydessä moniin julkisen ja yksityisen sektorin toimijoihin jotka voivat hyväksikäyttää tutkittua tietoa. Olen kuitenkin onnistunut pitämään kiinni omasta tutkijan neutraliteetistani.