Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoman mielestä tutkittu tieto otetaan liiaksi annettuna. Minnesotan yliopistossa vierailijaprofessorina työskentelevä Aunesluoma veikkasi noin vuosi sitten oikein, että tällä viikolla USA:n presidenttiä aloittaa Donald Trump.
– Tämä liittyy lähinnä mun harrastukseen, naurahtaa Juhana Aunesluoma, kun kuvaaja antaa hänen käteensä Time-lehden, jonka kannessa on Vuoden henkilönä Donald Trump. Aunesluoman varsinainen tutkimusala on Eurooppa-tutkimus.
Minnesotan yliopistossa vierailijaprofessorina (2015-2017) toimiva Aunesluoma näki ja koki USA:n vaalit aitiopaikalta. Facebook-seuraajat saivat lukea asiantuntevaa analyysiä vaaleihin liittyvästä iltapiiristä ja ilmiöistä.
Aunesluoma piti viime vuoden helmi- maaliskuussa todennäköisenä, että USA:n presidentinvaalit voittaa Trump. Monet amerikkalaiset pitivät vielä tuolloin kyseistä ehdokasta lähinnä vitsinä.
– Viime syyskuun aikoihin aloin epäillä alkuperäistä veikkaustani, koska Trumpin naiskommentit hallitsivat niin vahvasti julkista keskustelua. Luulin, että niillä olisi ollut isompi merkitys vaalitulokseen. Toiveajattelu kieltämättä vaikutti loppumetrien mielenmuutokseen – en halunnut olla oikeassa. Tieto lisää tuskaa.
USA:n vaalitulosta on pidetty yhtenä ilmentymänä tiedon jälkeisestä ajasta. Tietoa on kuitenkin enemmän kuin koskaan ja ihmisillä on paremmat mahdollisuudet kuin koskaan päästä sen äärelle.
– Aikajänteiden tai taktisten syiden vuoksi tieto kuitenkin sivuutetaan. USA:n vaaleissa poliittiset jakolinjat olivat niin polarisoituneita ja syviä, että etunäkökohtien vuoksi tietoa vähäteltiin.
Aunesluoma kuitenkin muistuttaa, että tutkitun tiedon aseman jonkinasteisesta alenemasta huolimatta emme elä millään keskiajalla.
– Valtava määrä tutkittua tietoa on olemassa, mutta se otetaan liiaksi annettuna – se on ilma, jota hengitämme.
Tutkitun tiedon asemassa myös tieteentekijät voisivat katsoa peiliin. Juhana Aunesluoman mielestä tieteentekijöille on ominaista tietty arroganttius.
– Tieteentekijät osaavat olla töykeitä. Toimittajalle voidaan sanoa: ”sulla on huonot kysymykset”. Pitäisi pystyä kommunikoimaan paremmin, mitkä asiat meidän yhteiskunnassa oikeasti pohjautuvat tutkittuun tietoon. Se on koko koulutusjärjestelmän ja infrastruktuurin taustalla. Se on kuin lämmin vesi, sähkö tai poliisi.
Eurooppa-tutkimuksen verkoston tutkimusjohtaja, dosentti Juhana Aunesluoman mielestä tieteen edunvalvonta on pettänyt Sipilän hallituksen aikana.
– Ihmiset kyllä ymmärtävät niukkuuden ja leikkaukset, mutta tutkijoita ottaa päähän, jos tulee vaikutelma, että asioita ei ole suunniteltu eikä perusteltu kunnolla. Monista tuntuu siltä, että leikkauksia runtataan läpi, miettimättä seurauksia. Se ärsyttää.
Aunesluoma pitää harmillisena, että rahoitusleikkausten vuoksi monien tutkijoiden urakehitys vaarantuu. Aiemmat investoinnit menevät hukkaan. Kiihtyvää aivovuotoa ei kannata ihmetellä.
Hän toimi Helsingin yliopiston hallituksen jäsenenä kaudella 2009-2013, jolloin rahoitusleikkaukset eivät olleet vielä pahasti iskeneet, mutta niukkuutta jouduttiin opettelemaan.
– Yliopiston komentosillan toimintaa oli jännä seurata mm. tarkastusvaliokunnan jäsenenä.
Vaihe oli mielenkiintoinen ja tärkeä, koska uuden yliopistolain jälkeistä organisaatiota pystytettiin.
– Heti alkoi huolettaa, miten käy kollegiaalisuudelle ja yliopistodemokratialle.
Aunesluoma haluaa muistuttaa, että suorilla vaaleilla valittavan yliopiston hallituksen valinta on tärkeä paikka. Tätä yliopistolaiset eivät ehkä tarpeeksi ymmärrä.
Minnesotan yliopisto on noin 55 000 opiskelijan pikkukaupunki, jonka alueella toimii oma bussiliikenne ja oma poliisi. Yhdysvaltojen yliopistokartalla se on iso valtion yliopisto.
– Se on kooltaan samanlainen, jos Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Taideyliopisto löisivät hynttyyt yhteen. Ja jos budjetti 2,5-kertaistuisi. Suomalaisen tieteentekemisen resurssit asettuvat siellä kovin eri uomaan.
Aunesluoma opettaa amerikkalaisille nuorille Euroopan toisen maailmansodan jälkeistä historiaa, kylmän sodan aikaa sekä eurooppalaista nationalismia.
Opiskelu on hyvin kurssimaista, mutta neljän vuoden tutkinnon suorittaminen vie silti keskimäärin kuusi vuotta. Syynä on opiskeluaikainen työnteko. Lisäksi opiskelijoilla on keskimäärin 50 000 dollaria velkaa valmistuessaan. Yliopiston julkisen rahoituksen osuutta on viime vuosina vähennetty. Lukukausimaksut ovat keskimäärin 16 000 dollaria vuodessa.
Tutkimusinfra on paljon jykevämpää kuin Suomessa. Kaikki jatko-opiskelijat saavat stipendin, joten jatkuvaa rahanhakemisrumbaa ei ole.
– Jos tieteen tasoa haluttaisiin Suomessakin oikeasti nostaa, tärkeintä olisi jatkokoulutuksen järjellinen kehittäminen. Jotta aiotaan pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, tulee turvata pitkäaikainen ja jatkuva rahoitus vähintään neljäksi vuodeksi.
Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Milla Talassalo
”Olen kirjoittanut työryhmän jäsenenä lukion historian ja yhteiskuntaopin oppimateriaaleja. Lisäksi olen toiminut Ylioppilaslautakunnan jäsenenä ja sen yhteiskuntaopin jaoksen puheenjohtajana. Yliopistojen ja koulumaailman suhteet ovat Suomessa paljon tiiviimmät kuin esimerkiksi tieteen kärkimaissa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tutkimustiedon sujuva ja nopea hyödyntäminen koulutuksen kaikilla tasoilla antaa Suomelle merkittävän kilpailuedun, mutta tätä yhteyttä ei mielestäni riittävästi ymmärretä.”