Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Japanilaiseen taide- ja populaarimusiikkiin perehtynyt tutkija Lasse Lehtonen Helsingin yliopistosta on aiheesta kirjoittamisen ja luennoimisen lisäksi järjestänyt useita japanilaisen musiikin konsertteja pianistina ja tuottajana.
—Alun perin kiinnostuin lukioikäisenä japanilaisesta kirjallisuudesta ja sitä kautta kielestä ja kulttuurista. Kirjallisuudessa, runoudessa ja elokuvissa henkeäsalpaavan kaunis, viitteellinen ilmaisu sai minut hieman naiivisti idealisoimaan kulttuuria, joka näyttäytyi samanaikaisesti läheisenä ja kaukaisena. Tähän liittyi tietty vastakohtaisuus, joka koskee myös omaa tutkimustani: kiehtova ero esimerkiksi elinvoimaisena räiskyvän nykypopulaarikulttuurin ja toisaalta vaikkapa pelkistettyyn ilmaisuun pohjaavan esimodernin runouden välillä, Lehtonen kuvailee.
Hän aloitti Itä-Aasian tutkimuksen opinnot Helsingin yliopistossa rakentaakseen kieli- ja kulttuuriosaamistaan portiksi syvällisempään ymmärrykseen. Erään kurssiesseen myötä Lehtonen tajusi, että hän pystyisi liittämään Japaniin myös toisen suuren rakkautensa, musiikin.
—Japanissa tehdään mielestäni hienoa ja kiinnostavaa musiikkia, mutta siitä ei juurikaan löytynyt tietoa länsimaisilla kielillä. Mielikuvani Japanista kuitenkin mullistui täysin päästyäni käymään maassa ensimmäisen kerran. Vasta siitä lähtien aloin vähitellen ymmärtää maan kulttuuria perehtymällä syvällisemmin nyky-yhteiskunnan ilmiöihin sekä niihin johtaneisiin monimutkaisiin historiallisiin kehityskulkuihin ja syihin. Nykyään arvostan Japanissa asioiden sujuvuutta ja toiset ihmiset huomioivaa kulttuuria. Töiden lisäksi käyn maassa usein myös henkilökohtaisista syistä, tapasin nimittäin japanilaisen vaimoni tehdessäni tutkimusta graduani varten Tokiossa.
Lokakuussa Lehtonen jätti esitarkastukseen väitöskirjansa 1930-luvun japanilaisista taidemusiikkisäveltäjistä, säveltäjäryhmä Shinkō sakkyokuka renmeista, jonka jäsenet rakensivat musiikissaan japanilaista identiteettiä tuon ajan länsimaisen modernismin, japanilaisen perinteen ja nationalismin kasvavassa ristipaineessa.
—Kyseinen ajanjakso on jäänyt vähälle huomiolle alan tutkimuksessa, ja väitöskirjani haastaa siihen usein liitettyjä yksioikoisia näkemyksiä esimerkiksi nationalismin ja japanilaisen sävellystyylin yhteyksistä, Lehtonen selittää.
Japanilaisesta perinteestä vaikutteita ottanut musiikki liitetään toisinaan siellä ennen sotaa nousseeseen äärinationalismiin. Lehtosen tutkimuksen mukaan säveltäjien toiminta kytkeytyy kuitenkin vahvemmin oman äänen etsimiseen kansainvälisessä kontekstissa ja toisaalta myös haluun tuoda esille kulttuuria, joka jäi osin länsimaiden varjoon innokkaimpina modernisaation vuosina 1800-luvun puolivälistä noin 1920-luvulle.
—Tässä mielessä musiikki on myös aikakautensa peili. Seuraavaksi tarkoituksenani on tutkia japanilaista populaarimusiikkia, mutta vahvemmin yhteiskunnallisessa kontekstissa joko 1930-luvun tai 70-luvun murroskohdissa.
—Suuri osa Japaniin liittyvästä informaatiosta kulkee yhä edelleen englanninkielisen suodattimen ja arvomaailman läpi. Uskon, että meidän olisi kuitenkin paljon helpompi ymmärtää japanilaisia ilmiöitä suoraan alkukielen kautta selitettynä. Tämä on asia, jota pyrin kaikessa viestinnässäni painottamaan, Lehtonen toteaa.
Lehtonen pitää tutkijoiden roolia medioissa erittäin tärkeänä. Mediaa olisi hyvä ajatella ennen kaikkea luontevana yhteistyökumppanina tutkitun, kriittisesti punnitun tiedon levittämisessä laajempaan keskusteluun. Samalla se on erinomainen väylä muistuttaa tutkimuksen ja yliopistoinstituution arvosta nykymaailmassa. Erityisesti ihmistieteissä asiantuntemus löytää luontevasti paikkansa yleistajuisissa yhteyksissä kytkeytymällä saumattomasti yleisinhimilliseen tarpeeseen ymmärtää ympäröivää maailmaa. Tutkimuksen tekeminen itsessään on inspiroivaa asioiden yhdistymistä ja oivallusta, joka voi parhaimmillaan johtaa ajattelutavan mullistumiseen.
Musiikki on samalla kertaa sekä kiitollinen että haastava tutkimuskohde. Siihen on helppo samastua, mutta toisaalta pelkkä kirjoittaminen tai puhuminen kuultavaksi tarkoitetusta taidemuodosta jää vaillinaiseksi. Lehtonen onkin järjestänyt tutkimustyön ohessa useita japanilaisen musiikin konsertteja pianistina tai tuottajana.
—Japanilaisella musiikilla on valtava potentiaali myös kansainvälisesti, mutta jotta yleisö voisi löytää musiikin, se tarvitsee esittelijänsä. Omasta näkökulmastani kyse on siis pohjimmiltaan tutkimuksen popularisoimisesta ja pyrkimyksestä herättää uusia ajatuksia.
Japanilaisella ja länsimaisella musiikilla on nykyään hyvin paljon yhteistä. Vielä muutama vuosikymmen sitten melko suuri osa populaarimusiikistakin perustui Japanissa perinteisen musiikin sävelasteikoille. Tämä siitä huolimatta, että musiikki oli päällisin puolin jo länsimaista.
—Paikallisen kulttuurin ja median ilmiöt kytkeytyvät kiinteästi juuri Japanin yhteiskuntaan ja kieleen, ja osittain näistä syistä myös itse musiikki ja tapa käyttää musiikkia saavat erilaisia muotoja kuin länsimaissa. Esimerkkeinä voisi mainita vaikkapa äänen käytön, tunnereaktioiden herättämisen kuulijassa sekä tavat välittää sanoituksia musiikillisesti. Tässä on myös perimmäinen syy japanilaisen musiikin kansainväliseen suosioon: kulttuuritaustasta erotettunakin se on tunnistettavaa länsimaisesta näkökulmasta, mutta samalla siinä on kiehtovan paljon erilaista.
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Milla Talassalo
Koska japanilaisen musiikin tutkimus on länsimaissa edelleen melko harvinaista, pyrin luennoimaan ja julkaisemaan aiheesta myös väitöstutkimukseeni liittymättömissä yhteyksissä aina mahdollisuuden tarjoutuessa. Pohjimmiltaanhan tutkimus edistää yhteistä hyvää. Olen toisaalta osallistunut asiantuntijana ja tulkkina useisiin suomalais-japanilaisiin kulttuurivaihtoprojekteihin ja päätynyt niiden kautta esittämään myös suomalaista musiikkia Japanissa. Esimerkiksi viime vuonna suomalaisen muusikkoystäväni kanssa Fukuokassa järjestämässämme joulukonsertissa japanilaiset lapset kuuntelivat todella keskittyneinä ja jopa lauloivat mukana.