Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Yliopistolehtori, dosentti Leena Malkki Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkostosta pitää tärkeänä, että Suomessa järjestettäisiin akateemista rahoitusta terrorismin perustutkimukseen. Väkivaltaisen ekstremismin synnyn selvittämiseksi on katsottava myös taaksepäin sellaisiin liikkeisiin, jotka eivät enää ole aktiivisia.
—Omassa tutkimuksessani olen pyrkinyt hahmottamaan maailmaa terroristien näkökulmasta ja samalla tutkimaan aihetta yhtä kuivan akateemisesti kuin mitä tahansa ilmiötä. Terrorismissa minua kiinnostaa se perushuomio, että jotkut ihmiset tulkitsevat ja kokevat maailmantilanteen valtavirrasta poikkeavalla tavalla, vaikka eläisivätkin samassa ympäristössä, Leena Malkki toteaa.
Malkki on jo vuosien ajan totuttu näkemään medioissa taustoittamassa väkivaltaisten iskujen syitä, sillä hän on alan harvoja asiantuntijoita Suomessa. Kyse on vahvasti politisoituneesta aiheesta, johon liittyy runsaasti voimakkaita mielipiteitä. Julkisuudessa esiintyminen altistaa vihapostille ja loanheitolle. Sitä tietää odottaa varsinkin, mikäli kommentoi islamiin tai maahanmuuttoon liittyviä seikkoja.
—Saan vihapostia, mutta en uhkauksia. Vihapostiin riittää se, että kehottaa harjoittamaan malttia suhtautumisessa terrorismiin. Sillä tarkoitan, että terrorismi on edelleenkin erittäin harvinaista ja fyysiset seuraukset iskusta ovat hyvin rajoitettuja. Vaikka iskuja saattaa tapahtua, kannattaa jokaisen miettiä, miten voi välttää lisäämästä vaikutuksia, kuten rajoittaako omaa käytöstään ja matkustelua vaikkapa muihin Euroopan maihin, Malkki toteaa.
Pelko on ymmärrettävää, mutta välinpitämättömyys olisi toivottava reaktio terrorismin vaikutusten minimoimiseksi. Tärkeää on myös, että kansalaiset välittävät tiedot eteenpäin viranomaisille, mikäli havaitsevat jotakin epäilyttävää.
Tällä hetkellä Malkki käsittelee tutkimuksessaan sitä, miksi yhdessä paikassa ilmenee poliittista väkivaltaa ja toisessa ei, vaikka olosuhteet olisivat samankaltaiset. Euroopassa on monia erilaisiin etnisiin ja uskonnollisia ryhmiin kuuluvia ihmisiä. Nyt käynnissä on jihadistisen terrorismin aalto, joka on alueellisesti keskittynyt Euroopassa Ranskaan, Englantiin ja Espanjaan.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että ilmiötä ei voi selittää sillä, miten paljon yhteiskunnassa on erilaisin mittarein mitattavaa eriarvoisuutta, kuten koulutukseen tai taloudellisiin seikkoihin liittyviä. Väkivaltaa on paljon joissakin maissa, joissakin ei. Luotettavampaa on selvittää eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta, etenkin sitä, miten reagoidaan rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja kuinka toisiaan vihollisena pitävät liikkeet saattavat polarisoida toisiaan.
Isosta massasta erottuu eri aikoina erilaisia aaltoja, joita laajat liikehdinnät synnyttävät, kuten 1960-luvulla vaikkapa vasemmistolaiset liikkeet ja niihin liittyvät väkivallanteot.
—Yhteiskunnan suhtautuminen nuoriin vasemmistoradikaaleihin 1960- ja 70-luvulla oli aluksi sekä Saksassa että Hollannissa tyrmäävä. Sitten Hollannissa tajuttiin, ettei kannata hangata vastaan vaan pikemminkin pyrkiä dialogiin. Nuorten poliittinen tyytymättömyys kanavoituikin pian esimerkiksi naisliikkeen ja ympäristöasioiden kautta. Saksassa taas nuorten radikaalien kokemus oli, että poliittinen taho piti nuoria ensisijaisesti häiriönä ja esimerkiksi mielenosoituksissa poliisit tekivät ylilyöntejä. Saksassa vasemmistoterroristit syyllistyivätkin useisiin murhiin ja muihin rikoksiin, Malkki huomauttaa.
Poliittinen järjestelmä, joka kykenee kanavoimaan poliittista tyytymättömyyttä ja jonka kautta on mahdollisuus vaikuttaa systeemiin sen sisällä, on yksi toimiva keino radikalisoitumisen välttämisessä. Nyt on käynnissä jihadistinen aalto, jonka ajatusten ja toimintamallien leviämistä internet helpottaa ennennäkemättömällä tavalla. Tämä aalto on alkanut ja se myös tulee loppumaan, mutta ei kyllä ihan heti. Toistaiseksi on muuten tutkittu vähän sitä, miten terrorismi loppuu.
—On vaikea ennustaa, mitkä tulevat olemaan poliittisen ja sosiaalisen liikehdinnän ilmiöitä vastaavalla tavalla kuin jihadismi tai vaikkapa vallankumouksellinen vasemmistolaisliike ja mikä saisi terrorismin muotoja. Jonkin verran on puhuttu siitä, että joissakin maissa on tapahtunut radikalisoitumista ympäristöliikkeen joissakin osissa. Vielä on liian aikaista sanoa, Malkki arvioi.
Suomessa terrorismin tutkimusta varten ei ole olemassa erityistä tutkimuskeskusta. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulussa aihetta kyllä tutkitaan, mutta lähinnä ulkomaiden tilanteeseen liittyen. Terrorismin tutkimus on aiemmin ollut kansainvälisesti katsoen ala, jota akateemiset rahoittajat ovat karsastaneet, kenties sen ajatellaan olevan niin voimakkaasti politisoitunut aihe. Toisaalta myös ajatellaan, että rahoitus kuuluisi viranomaisille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on muuttunut ja tutkimukseen on alettu panostaa.
—Alaan liittyy myös rakenteellinen ongelma, sillä meillä ei ole ollut senioritutkijoita. Nyt olen siinä akateemisessa iässä, että voin toimia tutkimusjohtajana.
—Tutkin terrorismia koska se kiinnostaa minua, mutta minullahan ei ole mitään terrorismin tutkimuksen vakanssia, eikä rahoitusta. Suomessa kannattaisi järjestää pitkäjänteistä perustutkimusta akateemisella rahoituksella. Viranomaisten antama rahoitus pyrkii soveltavuuteen ja on lyhytaikaista. Ilmiön ymmärrys ei etene, jos pyritään selvittämään vain käynnissä olevia tapahtumia. Tarvitaan aikaa ja mahdollisuutta katsoa taaksepäin liikkeisiin, jotka eivät ole enää aktiivisia. Empiirinen aineisto paranee vasta vuosien myötä.
Teksti: Arja-Leena Paavola
Kuvat: Milla Talassalo
Terrorismia koskevalle akateemiselle asiantuntemukselle on ollut jo pitkään paljon kysyntää, joten mahdollisuutta jakaa asiantuntemusta ja tutkimustuloksia ei ole tarvinnut etsiä. Olen jo vuosien ajan priorisoinut mediahaastattelujen antamista ja luennointia eri kohderyhmille. Lisäksi olen kirjoittanut lukuisia alan tutkimustuloksia yleistajuistavia kirjoituksia julkisessa keskustelussa olevista aiheista muun muassa Politiikasta-verkkolehteen.