Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Vaasan yliopiston tutkija Lotta Alhonnoro tutkii väitöskirjassaan ruokahävikkiä. Alhonnoro osallistui huhtikuussa eurooppalaisten nuorempien tutkijoiden yhteistyöverkoston Eurodocin konferenssiin Oslossa. Tohtoreiden uranäkymät huolestuttavat Euroopan laajuisesti.
Väitöskirjassaan Alhonnoro tarkastelee ruokahävikkiin liittyviä käytänteitä ja erityisesti leivän matkaa leipomosta jätteeksi. Hävikki on itseasiassa sanana harhaanjohtava.
– Hävikin sijaan voisi puhua syklisyydestä. Hävikkiä syntyy monessa kohtaa matkalla leipomosta kauppaan ja sieltä leipäjonoon, mutta hävikki myös määrittyy uudelleen ja uudelleen. Kertaalleen hävikkiin päätynyttä leipää hyödynnetään usein vielä monta kertaa. Alhonnoro kertoo.
Hävikkiä käsitellään usein mediassa kuluttajan kautta ja kuluttajaa syyllistävästä näkökulmasta. Kansainvälisesti ruokahävikkiä on tutkittu varsin vähän, ja tutkimukseen on lähdetty yllättävän myöhään.
– Kestävyyden teemat ovat olleet esillä 1970-luvulta lähtien, mutta ruokahävikkiin suuntaavaa tutkimus on tullut oikeastaan vasta 2000-luvulla. Tutkimuksessa on joko keskitytty hävikin mittaamiseen tai kuluttajan toimintaan.
Lotta Alhonorolle on tärkeää, että työssä voi edistää hyviä arvoja ja tutkia ympäröivän yhteiskunnan kannalta tärkeää asiaa.
– Kaikessa tekemässäni on ollut punaisena lankana halu vaikuttaa ympäristön tilaan, siihen, miten eletään. Markkinointia opiskelemalla olen ajatellut voivani edistää hyvä asioita, vaikka usein markkinointi liitetään nimenomaan vastakkaisiin tavoitteisiin, Alhonnoro naurahtaa.
Tutkijanuralle hänet on ohjannut intohimo, ja innostus omaa tutkimusaihetta kohtaan ajaa eteenpäin. Nuorena tutkijana olo on kuitenkin epävarma. Työsuhteet ovat jatkuvia pätkiä ja rahoitusta on haettava koko ajan tutkimukseen ja konferenssimatkoihin.
– Joskus joutuu miettimään, minkä takia tätä tekee. Vanhemmilta kollegoilta ympäri Suomea ja ympäri Eurooppaa kuulee jatkuvasti pohdintaa, kannattaako tämä. Monet sanovat suoraan, että he eivät suosittelisi opiskelijoilleen ja tuttavilleen tutkijanuraa.
– Toisaalta olen unelmieni työssä, saan tehdä tutkimusta kiinnostavasta ja tärkeästä aiheesta, oppia ja tuottaa uutta tietoa. Työ vie mennessään.
Vaikka suomalainen koulutuspolku antaa periaatteessa kaikille mahdollisuudet kouluttautua, edetä yliopistouralle ja tähdätä tutkijoiksi, on täällä kuitenkin paljon kehittämistä. Suurimpia haasteita ovat rahoituksen pirstaleisuus ja jatkuva epävarmuus.
Helposti korjattava epäkohta tutkijan uralla liittyy Alhonnoron mukaan nimikkeiden käyttöön.
– Nuorempia tutkijoita tulisi kutsua nuoremmiksi tutkijoiksi eikä esimerkiksi opiskelijoiksi. Etenkin kansainvälisissä yhteyksissä opiskelija-status herättää hämmennystä.
Alhonnoro osallistui huhtikuun lopussa Oslossa Euroopan nuorempien tutkijoiden verkoston Eurodocin järjestämään konferenssiin yhdessä Tieteentekijöiden liiton nuorten tutkijoiden työryhmän edustajien kanssa.
Tutkijoita osallistuu verkoston 32 jäsenmaasta sekä muutamasta tarkkailijamaasta, esimerkiksi Turkista.
– Eurodoc on ainutlaatuinen tilaisuus tavata ja verkostoitua eri alojen nuorten tutkijoiden kanssa. Yhteistyö ja kokemusten vaihto kansainvälisellä tasolla on erittäin tärkeää.
Konferenssi liittyy aina jollain tapaa nuorten tutkijoiden kannalta tärkeisiin aiheisiin ja tohtorikoulutettujen urannäkymiin. Eurodoc-konferenssin teemana oli tänä vuonna Open Science.
– Europan laajuisesti puhuttaa se, kuinka paljon tohtoreita koulutetaan, ja millaiset mahdollisuudet heillä on työllistyä.
– Moni lähtee tekemään tohtorintutkintoa ajatuksenaan akateeminen ura, mutta yliopistoilta ei löydy paikkoja läheskään kaikille valmistuneille.
Konferenssin yhteydessä pidettävässä Eurodocin vuosikokouksessa Suomen päätavoitteena oli saada vuosittainen konferenssi ja kokous pidettäväksi Suomeen vuonna 2018. Tavoite toteutui, ja ensi keväänä eurooppalaiset nuoremmat tutkijat kokoontuvat Tampereelle.
– Tampereen Eurodoc-konferenssin teemana on Research Carrier – A Living Dream? Eli tutut teemat ovat esillä, ja erityisesti paneudutaan nuorempien tutkijoiden, väitöskirjatutkijoiden ja hiljattain väitelleiden, uraan ja uraohjelmiin.
50 Tieteentekijää -kampanjassa aiemmin esitelty Fulvio Rizzo päätti juuri vuoden mittaisen kautensa Eurodicin hallituksessa.
Teksti: Nuppu Pelevina
Kuvat: Milla Talassalo
Tieteentekijöiden liiton lisäksi olen toiminut aktiivisesti eri yhdistyksissä ja politiikassa, missä olen nostanut esiin oman tutkimuksen lisäksi yleisemmin tutkitun tiedon merkitystä ja tarvetta kuulla tutkijoita päätöksenteossa. Sosiaalinen media on loistava väline levittää tietoa hieman populaarimmassa muodossa ja vinkata tilanteen mukaan myös suomenkielisistä tiedejulkaisuista, mitä useampi tuttu onkin innostunut lukemaan.