Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Turun yliopiston fonetiikan apulaisprofessori Maija S. Peltola tutkii työssään kielen oppimista. Tutkimuksensa ohella Peltola toimii Turun ylipiston tieteentekijöiden puheenjohtajana ja sen kattojärjestön Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtajana. Edunvalvonnan saralla Peltolaa puhuttaa muun muassa nuorten tutkijoiden tulevaisuus ja rahoitustilanne.
Maija S. Peltola tutkii vieraan kielen äänteiden oppimista ja sitä, miten erilaiset kieltenharjoitukset vaikuttavat uuden kielen omaksumiseen. Peltola käyttää tutkimuksessaan erilaisia menetelmiä, joista uusimpana hän mainitsee ultraäänikuvauksen.
– Ultraäänilaboratorioissa voimme kuvata reaaliajassa sitä, mitä suusta tulee ulos, miltä huulet näyttävät sillä hetkellä ja miten kieli liikkuu suuontelossa. Menetelmällä voidaan vertailla eri kielten artikulaatioita ja sitä kautta löytää keinoja ääntämisen parantamiseksi, Peltola kertoo.
Peltolan tutkimus edellyttää myös kansainvälistä yhteistyötä. Turun yliopiston fonetiikan oppiaine on perustanut etälaboratorioita Barcelonaan ja Lontooseen ja San Diegoon ollaan perustamassa kolmatta laboratoriota.
– Lisäksi olemme sopineet yhteistyöstä monien eri yliopistokaupunkien kanssa Euroopassa ja Australiassa. Yhteistyö kansainvälisesti laajenee ja ulkomailla tehdään erikielisille puheen ääntämisen oppimisen kokeita eri kielitaustoilla.
Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa sen, että tutkimuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi erilaisten kaksikielisten oppijoiden äänteiden ja uusien kielten oppimista. Suomessa on tutkittu paljon erityisesti suomenruotsalaisia, jotka ovat lapsesta asti puhuneet sekä suomea, että ruotsia. Kansainvälisen yhteistyön avulla tarkasteluun saadaan monia uudenlaisia kaksikielisiä yhdistelmiä.
– San Diegosta saamme esimerkiksi englanti-somali kaksikielisiä, mikä onkin jo vähän erilainen kielipari, joka vaikuttaa varmasti ihmisen seuraavan kielen oppimiseen ihan oleellisesti.
Kansainvälisen yhteistyön lisäksi Peltolalla on tekeillä uusi koulujen kielenopetukseen keskittyvä opetushallituksen rahoittama hanke.
– Tarkastelemme koulujen kielenopetusta ja pyrimme etsimään uusia oppimisteknologioita ääntämisen ja puhutun kielen taitojen parantamiseksi. Hanke kytkeytyy tiiviisti uuden opetussuunnitelman keskeisiin painotuksiin.
Peltola on toiminut vuodesta 2010 lähtien syyskuun lopussa 50-vuotista taivaltaan juhlivan Turun yliopiston tieteentekijöiden puheenjohtajana. Peltola kertoo juhlavuoteen kuuluvan paljon juhlallisuuksia, mutta myös edunvalvontaa, kun edessä ovat esimerkiksi Turun yliopiston hallintovaalit.
Turun yliopiston tieteentekijöillä on perinteisesti ollut hyvä jalansija yliopiston päätöksenteossa, ja Peltola istuukin itse Turun yliopiston hallituksessa.
– Toimintamme ydin on työhyvinvoinnissa. Tiedekuntien johtokuntien, yliopistokollegion ja yliopiston hallituksen kautta olemme päässeet varmistamaan, että työyhteisömme on tulevaisuudessakin mahdollisimman hyvä paikka työskennellä. Siksi hallintovaalit ovat niin tärkeät.
Peltola toteaa yhteistyön yliopiston ja Turun yliopiston tieteentekijöiden välillä toimineen hyvin. Peltola kehuu, että yliopistolla on koko ajan panostettu työyhteisön hyvinvointiin ja annettu mahdollisuus vaikuttaa erilaisiin strategisiin linjauksiin.
– Toimintamme on mennyt enemmän yhdessä tekemiseen muitten toimijoitten kanssa kuin siihen, että olisimme vain yksinämme jotain mieltä. Meillä on hyvä yhteisymmärrys monesta isosta asiasta yliopiston johdon ja muiden paikallisten ammattijärjestöjen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Valtakunnallisella tasolla Peltolaa huolettavat tällä hetkellä muun muassa yliopistojen nykyinen rahoitusmalli ja tutkijoiden hankala rahoitustilanne.
– Yliopistoihin kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat viime vuosina pakottaneet meidät tarkastelemaan toimintaamme uudelleen. Vaikka paine joskus tuottaakin mainioita uusia oivalluksia, on rahoituksen väheneminen kuitenkin alkanut tuntua jo arkityössä ja resurssien pieneneminen leikkaa vääjäämättä osaa toiminnoista pois. Yliopistot kilpailevat nykyään varoista, jotka olivat ennen osa perusrahoitusta, jota puolestaan voitiin kohdentaa sisäisesti väljemmin.
Peltola kertoo olevansa huolissaan erityisesti nuorempien tutkijoiden rahoitustilanteesta ja kautta linjan kiristyneistä hakuprosesseista.
– Tutkijat joutuvat tekemään entistä enemmän työtä saadakseen vähemmän rahaa. En ole niinkään huolissani heistä, jotka saavat vakanssin yliopistolta. Tulevaisuudessa kuitenkin vain pieni osa väitelleistä tulee työllistymään yliopistoihin.
Peltola ei epäile, etteikö maastamme löytyisi tulevaisuudessakin ihmisiä, jotka haluavat yhä tehdä tieteellistä tutkimusta. Nykyisen koulutus- ja tiedepolitiikan sekä kiristyneen rahoitustilanteen myötä Peltola kuitenkin arvelee, että tutkijat saattavat vastaisuudessa suunnata myös entistä herkemmin ulkomaille.
– Tutkijuus vaatii tulevaisuudessakin intohimoa. On kuitenkin ihan aiheellista pelätä tutkijoiden aivovuotoa. Kilpailu on tällä hetkellä kovaa ja tutkijoiden asiantuntijuutta ei tunnusteta tarpeeksi. Menetämme lahjakkaita tutkijoita, jotka turhautuvat jatkuvaan rahoitusrumbaan.
Teksti ja kuvat: Marja Aapalahti
Olen vieraillut kouluissa kertomassa siitä, miten vieraita kieliä voi hahmottaa puheäänteiden näkökulmasta. Tavoitteenani on saada oppilaat näkemään, mitkä asiat ovat jännittäviä ja mielenkiintoisia, mitkä asiat helposti opittavia ja mitkä vaikeammin opittavia. Tämän kautta voin antaa taas työkaluja opettajien tueksi. Myös Opetushallituksen rahoittama hanke on hyvä esimerkki konkreettisen työkalun kehittämisestä, joka perustuu Turun yliopiston fonetiikan laboratorioissa tutkittuun ja IT-puolen yhteistyökumppaneidemme tietoon. Työkalu toimisi koulumaailmassa opettajien tukena kielenopetuksessa ja ääntämisen sekä äänteiden tunnistamisen apuna oppilaille.