Tieteentekijöiden liitto 50 vuotta

50 TIETEENTEKIJÄÄ

Tutkitun tiedon puolesta.

Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.

Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.

Esittelyssä tieteentekijä

Ulla Nygrén

Johtaja pitää päämäärän selvillä

Turun yliopiston kirjastonjohtaja Ulla Nygrén haluaa tehdä uudistuksia, joilla tuetaan tiedeyhteisöä entistä paremmin.

– Johtajan on tärkeää ottaa palautetta vastaan ja kuunnella, mutta päämäärä on silti syytä pitää kirkkaana mielessä, kuvaa Turun yliopiston kirjastonjohtaja Ulla Nygrén.

Tärkeimpinä johtajan ominaisuuksina hän pitää rehellisyyttä ja luottamusta.

– Johtajan pitää olla aidosti tilanteissa mukana ja kertoa avoimesti asioista. Tietoa ei saa pimittää, Nygrén kertoo vinkkeinä muillekin asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä toimiville. Pitää myös luottaa niihin ihmisiin, joiden kanssa työtä tehdään. Kukaan ei pääse päämäärään ilman toisia.

– Haluan myös olla helposti lähestyttävä. Välillä varmaan annan vaikutelman, että juoksen korot kopisten kokouksesta toiseen, mutta jos kalenterista löytyy tunti ylimääräistä, haluan olla läsnä.

Ulla Nygrén toimi vuodesta 2001 Turun kauppakorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelujohtajana. Kun kauppakorkeakoulu ja Turun yliopisto ”löivät hynttyyt yhteen”, hänet valittiin yhdistyneen kirjaston johtajaksi. Kauppakorkeakoulussa johtotehtävissä toimiessaan hän sai työtyytyväisyysbarometrin mukaan parhaan arvion johtamisesta.

Nygrén antaa kiitosta silloiselle kauppakorkeakoulun johdolle siitä, että sai osallistua erilaisiin johtamiskoulutuksiin. Myös Turun yliopistossa johtamisen kehittämiseen panostetaan paljon. Mutta hyväksi johtajaksi ei opi pelkästään kirjoja lukemalla ja kursseja käymällä.

– Johtamisessa kiehtoo se, että siinä saa jatkuvasti haastaa itseään, kohdata epämukavuusalueensa, kasvaa ja oppia uutta. Johtajuus opettaa ja koulii varmaan kaikkein eniten johtajaa itseään.

Johtajaominaisuuksia koetellaan etenkin muutoksessa – ja niitä on yliopistoissa piisannut. Turun yliopistossa luovuttiin 2011 tiedekuntakirjastoista ja luotiin tieteenalakirjastot. Vuonna 2013 käynnistettiin hallinnon ja rakenteiden muutoshanke. Sen yhteydessä luotiin visio kirjastosta vuonna 2016.

– Uudistus aloitettiin kuulemalla kirjaston käyttäjiä siitä, mitä kirjastolta halutaan. Nyt meillä on yhden kirjaston malli. Tiskit purettiin ja luotiin palvelualueita.
Muutokseen sisältyy myös se, että kirjastosihteerit päivystävät ja kiertävät kolmessa eri toimipisteessä. Tämä luonnollisesti herätti aluksi keskustelua.

Sopeutusta säästöt edellä

Kireä taloustilanne on vaikuttanut yliopistokirjastojen toimintaan voimakkaasti viime vuosien aikana. Tiloja ja henkilökuntaa on jouduttu supistamaan.

– Kun aloitin Turun yliopiston kirjastonjohtajana, kirjasto toimi 18 fyysisessä yksikössä puolentoista kilometrin sisällä. Nyt yksikköjä on Turussa kuusi.

Turun yliopisto ei ole lähtenyt irtisanomisten tielle, kuten monet muut yliopistot. Henkilöstöä on rahoitusleikkausten vuoksi jouduttu vähentämään muilla tavoin.

– Rehtorin linjaus siitä, ettei irtisanomisiin mennä, on vaikuttanut myöteisesti työilmapiiriin. Se on tietysti teettänyt teettänyt keskijohdolla kovasti töitä, mutta myös edesauttanut uudenlaisten, toiminnallisten ratkaisujen löytämistä.

Resurssien vähenemisten vaikutuksia on kyllä jouduttu puimaan yliopistokirjastojen piirissä ja se on näkynyt mm. tietoaineistojen karsimisena.

– Aineistoista karsiminen on kuitenkin viimeinen keino, säästöt pyritään ensisijaisesti toteuttamaan muilla tavoin.

Tiedekustantajat osaavat ansaintalogiikan

Tämän vuoden alusta Ulla Nygrén on toiminut Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtajana. Uusi puheenjohtaja haluaa nostaa neuvoston esityslistalle uuden strategian laatimisen. Nygrén pitää viisivuotisstrategiaa liian pitkänä nykyisessä hektisessä tilanteessa ja katsoo, että uusi tavoitepaperi voisi olla kolmivuotinen.

Kaikkia yliopistokirjastoja puhuttavia asioita ovat rahoitushuolien lisäksi etenkin tiedejulkaisujen hintojen nousu ja avoimen tieteen edistäminen.

Tiedejulkaisujen hintojen jatkuvaa nousua vastaan kerätään adresseja ja yritetään keksiä vaikutustoimia niin Suomessa kuin muuallakin.

Professoriliiton Vuoden Professoriksi 2017 nimeämä Åbo Akademin meribiologian professori Erik Bonsdorff on erittäin huolissaan kirjojen saatavuudesta ja sarjojen kallistumisesta. Hän esittää seuraavassa Acatiimi-lehdessä (ilmestyy 10.2.), että Suomessa olisi yksi e-sarjojen kirjasto. Hän katsoo, että kustantajilla on suuri vastuu, mutta vastuuta on myös kansallisella tasolla tieteellisillä kirjastoilla.

– Ilmeisesti Bonsdorffin ehdottama malli tarkoittaisi yhtä kansallista lisenssiä, jolla kaikki pääsisivät käyttämään ulkomaisia tiedelehtisarjoja. Tällainen tarvitsisi yhden keskeisen toimijan ja rahoittajan, jollainen Suomessa voisi olla opetus- ja kulttuuriministeriö. Kansallisista lisensseistä on keskusteltu silloin tällöin 2000-luvulla, mutta ajatus ei ole saanut tukea.

Kansainväliset isot tiedejulkaisijat osaavat ansaintalogiikan.

– Hankintakonsortioilla, kuten FinELib, saadaan yleensä edullisemmat hinnat kuin yksittäin ostettaessa. Mutta organisaatioiden yhdistäminen ei välttämättä tuo säästöjä. Tämä tuli esille muun muassa silloin kun Turun kauppakorkeakoulu yhdistyi yliopistoon. E-lehtipakettien hinnat nousivat, koska potentiaalinen käyttäjämäärä kasvoi.

Ulla Nygrén pitää FinELib-konsortiota tärkeänä yhteistyöelimenä. Se koordinoi ja neuvottelee sopimukset, hinnat ja yhteiset käyttöehdot.

Teksti: Kirsti Sintonen
Kuvat: Teppo Kahtola



Miten edistät tutkitun tiedon hyödyntämistä?

”Yliopistokirjasto mahdollistaa tieteentekemisen. Toivon, että pystyisin toimimaan joka päivä sen puolesta, että tutkittua tietoa olisi saatavilla. Pyrin myös siihen, että rahoitusleikkaukset eivät liikaa kavenna mahdollisuuksia tieteentekemiseen. Tärkeää on tukea uutta tutkimusta, jonka avulla syntyy uutta tietoa. Kirjastoihin tulee hankkia myös sellaista aineistoa, jolla ei ehkä juuri nyt ole suurta kysyntää, mutta joka voi olla avainasemassa kohta. Tässä auttaa vain jatkuva vuoropuhelu tiedeyhteisön kanssa. On hienoa olla edistämässä Suomen tiedettä – kauppakorkeakoulun termejä käyttäen tämä on hieno business.”