Tieteentekijöiden liitto on puolustanut tutkitun tiedon tuottajia, tieteentekijöitä 50 vuoden ajan. Merkkipaalun kunniaksi esittelemme vuoden aikana 50 tieteentekijää ja heidän näkemyksiään siitä, miksi tutkitun tiedon puolesta tulee toimia juuri tässä ajassa.
Kannamme huolta ja vastuuta tieteen ja tutkitun tiedon asemasta yhteiskunnassa. Tämä on tärkeää juuri nyt. Meillä on tietoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta sen yltäminen päätöksenteon perusteeksi meitä kaikkia koskettavissa asioissa saisi toteutua nykyistä paremmin.
Esittelyssä tieteentekijä
Tampereen yliopisto aloitti vuonna 2002 ensimmäisenä Suomessa korkeakouluhallintoon ja -johtamiseen suuntautuneen tutkimus- ja opetustoiminnan. Uuden oppiaineen ja alan tutkimuksen tarve nousi esille uudistuksissa, joita yliopistoissa tehtiin osana suomalaisen julkisen hallinnon modernisointia 1990-luvulta lähtien.
– Suurimpia mullistuksia olivat tuolloin valtionohjauksen uudistuminen ja tulosrahoitusmallin tuominen yliopistoon new public management -hengessä sekä ammattikorkeakoulujen perustaminen, kertoo yliopistonlehtori, hallintotieteen tohtori Vuokko Kohtamäki.
Kohtamäki työskentelee korkeakouluhallinnon ja -johtamisen täydennyskoulutusohjelman (KOHA) vastuuopettajana Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa. Koulutus on suunnattu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnon henkilöstölle ja muille alan asiantuntijoille. KOHA-koulutuksia on järjestetty Kohtamäen ja hänen kollegojensa johdolla myös maan muissa yliopistoissa.
– Korkeakouluilta odotetaan nykyisin vastauksia hyvin erilaisiin kysymyksiin. Perinteinen byrokraattinen hallintotapa ei toimi nykyaikaisessa toimintaympäristössä. Vaatimuksia asettaa myös yliopistojen kolmannen tehtävän mukainen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, joka lakiin kirjattuna on myös käytännössä tunnistettava ja osoitettava, hän perustelee koulutustarpeita.
– Opiskelijamme ovat koulutustaustoiltaan erilaisia, mutta heitä yhdistää halu ymmärtää korkeakouluorganisaation omaleimaisuutta. Samoin halutaan arvioida omien tehtävien vaikuttavuutta ja asemaa osana suurta kokonaisuutta.
Tampereen yliopiston KOHA-koulutuksissa toteutetaan koulutukselle luotua, omaa pedagogista designia.
– Emme opeta yksittäisiä asioita, vaan suosimme laaja-alaisuutta ja muun muassa ryhmätöitä, joissa yhdistämme korkeakouluhallinnossa työskentelevien ammatillista osaamista yliopistolliseen tutkimusosaamiseen.
– Yhdessä tekemistä painottaa myös Korkeakoulut työyhteisöinä -kurssi, jonka perustin muutama vuosi sitten ja joka kuuluu nykyisin koulutuskokonaisuuteen, Kohtamäki kertoo.
Korkeakouluhallintoa ovat Kohtamäen mukaan eniten muuttaneet uudistuneet korkeakoululainsäädännöt, toimintaympäristön globalisoituminen ja rahoitusohjauksen korostuminen.
– Yliopistot ovat nykyään oikeudellisesti ja taloudellisesti itsenäisiä, mutta yliopistojen valtionrahoitusmalli sisältää selvät signaalit rahoittajan odotuksista. Ohjausvaikutusta täydentävät opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen väliset sopimukset.
– Suoriteperusteinen rahoitusmalli on ikään kuin yliopiston kuntosaliohjelma: vahvistat määrättyjä toimintoja ja saat palkinnon tulosten mukaan. Kärjistetysti voi sanoa, että yliopistoissa juostaan nykyisin rahoitusmalli kädessä.
Vuokko Kohtamäki huomauttaa, että suomalainen kehitys noudattaa kansainvälistä virtausta, jossa tiedelaitoksia ohjataan yhä enemmän talouden logiikalla ja termit lainataan bisneksestä. Puhutaan esimerkiksi asiakkaista ja koulutusta kutsutaan vientituotteeksi.
Kilpailuperusteisen tutkimusrahoituksen ideana on nostaa tutkimuksen laatua.
– Kääntöpuolena ovat kuitenkin entistä kovempi kilpailu rahoituksesta, tutkimusaikojen lyhentyminen ja pätkätyösuhteet. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko kansainvälisen kärkitutkimuksen tekeminen mahdollista nykyisillä, epävakailla työsuhteilla, vuoteen 2012 asti itsekin projektitutkijana työskennellyt Kohtamäki kysyy.
Tampereella korkeakouluhallintoa myllätään parhaillaan Tampere3-hankkeessa, jolla valmistellaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yhdistämistä uudeksi, monialaiseksi säätiöyliopistoksi. Säätiön on tarkoitus harjoittaa myös ammattikorkeakoulutoimintaa Tampereen ammattikorkeakoulun pääomistajana.
Ammattikorkeakoulujen taloutta, hallintoa ja autonomiaa tutkinut Kohtamäki on seurannut Tampere3-hanketta kiinnostuneena, mutta mietteliäänä.
– Avaus on uusi ja innovatiivinen. Yhdistelmä saataneen toimimaan paperilla, mutta entä käytännössä? Osapuolten lainsäädännöt eroavat toisistaan, niillä on erilaiset missiot ja toimintakulttuurit. Ulospäinhän nykytilanne näyttäytyy hallinnollisesti uutena omistusjärjestelynä ja oikeushenkilöratkaisuna, Kohtamäki sanoo.
Tampereen yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstössä uudistus on herättänyt huolta myös mahdollisesta tutkimusryhmien karsimisesta, koska yhtenä tavoitteena on päällekkäisyyksien purkaminen sekä taloudellisen tehokkuuden ja tuottavuuden lisääminen.
– Uudessa säätiöyliopistossa on myös positiivisia mahdollisuuksia. Se voi avata uusia väyliä rahoituksen hankintaan ja yritysyhteistyöhön sekä parantaa tohtorien työllistymistä. Säätiön tuki yliopiston kolmannen tehtävän toteuttamisessa voi olla merkittävä, Kohtamäki sanoo.
Parhaillaan Vuokko Kohtamäki tutkii muun muassa kollegiaalisuuden toteutumisen ja taloudellisen autonomian keskinäistä suhdetta sekä dekaanien johtamista. Julkaisuja on luvassa lähiaikoina.
Turvallisuushallinnon professorin Sirpa Virran kanssa Kohtamäki tutkii yliopistojen turvallisuutta henkilöstön kokemusten valossa. Työsuojelurahaston rahoittaman tutkimuksen tuloksia käytetään aikanaan yliopistojen turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin kehittämisessä.
Teksti: Päivi Eskelinen
Kuvat: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
”Pääasiassa tietenkin opettamalla ja julkaisemalla. KOHA-ohjelman periaatteen mukaisesti koulutuksessa kaiken ajattelun ja analyysin pohjana käytetään tutkittua tietoa. Tutkimukseni on ollut käytettävissä myös päätöksenteon valmistelussa, kun kyseessä on ollut esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen hallinnon kehittäminen.”